EV > Svenska-klubbenin koejäsenille rautalangasta:
Ruosteisesta rautalangasta.
> Englanti ei ole pakollinen kielivalinta kouluissamme, ruotsi on. Englantia
> tarvitaan asioiden hoitamisessa maailmalla
Mitä se tähän kuuluu? Peruskoulun tulee antaa nuorille valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ulkomailla. Ulkomaan kieliä voi opiskella peruskoulun jälkeen. Peruskoulu ei ole mikään bisnesammattikoulu. Yleensäkin sinä ja hengenheimolaisesi puhutte ikään kuin peruskoulun pitäisi keskittyä opettamaan insinööritieteitä yleisten kansalaisvalmiuksien sijasta.
Muuten, englannin ja ruotsin vastakkainasettelu on tietysti täysin tarpeeton. Sitä paitsi kolmen, neljän kielen (englannin, ruotsin ja 1-2 muun) oppiminen ei vaadi erityisempiä panostuksia keltään normaalijärkiseltä.
ja sillä selviää
> erinomaisesti kaikissa maissa,
Eipä selviä, ainakaan _erinomaisesti_. Ymmärrän tietysti, että sinä valikoit lomailumaasi sen mukaan, missä englantia puhutaan.
ruotsia ei tarvita missään muualla kuin
> Stockmannella ryppyvoideosastolla.
Mitä jos ihan oikeasti yrittäisit argumentoida tyhjän solvaamisen sijasta? Tiedät hyvin että mm. Kokkola, Närpiö, Karjaa ja Korsnäs sijaitsevat aika kaukana Stockmannin ryppyvoideosastosta.
Englanti on kansainvälisin ja lähes
> ainoa businesskieli maailmassa, ruotsi ei ole liike-elämänkieli edes
> ruotsalaisten valtaamassa Nordeassa.
Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä - älä vain järkyty - mutta meillä muilla ihmisillä on muutakin elämää kuin liike-elämää.
Ruotsin kielen opiskeluun uhraa
> jokainen suomalainen viaton lapsonen koulussaan liki 10 vuotta, ja siis
> aivan turhaan.
"Siis" viittaa joihinkin edellä annettuihin perusteluihin. Perusteluja ei kuitenkaan ole kuulunut.
> On suomalaista isiemme selvitymisstrategian mukaista, ja siis sankaruutta,
> olla oppimatta mitään turhaa ja hyödytöntä tässä ankarassa maassamme.
Ruotsi ei ole turhaa eikä hyödytöntä. Kuten suomalainen sananlasku sanoo, ei oppi ojaan kaada. Mikään oppi. Kaikki oppi avaa uusia ovia sille joka viitsii oppia. Minä olin nuorena hyvin kiinnostunut kemiasta. Kirjastossamme oli sattumalta hieno ruotsalainen kemian tietosanakirja, jonka tietysti luin kannesta kanteen.
Opetus: Ruotsi ei vie tilaa miltään, vaan auttaa niissä muissa aineissa niistä kiinnostunutta. Tämän voi sanoa tietysti mistä tahansa muustakin kielestä. Mutta ruotsi ei ole _ainakaan_ niitä muita kieliä yhtään hyödyttömämpi, ja koska sitä puhutaan Suomessa, se on käytännössä hyödyllisempi.
Se, että joku pitää opista kieltäytymistä sankaruutena ja isänmaallisuutena, on todella kieroutunutta ja solvaus kansansivistysperinteitämme kohtaan. Tyhmyyden sankaruudeksi julistava henkilö on yhteiskuntakelpoisuudessaan nollan alapuolella ja tulisi kokonaan sulkea ulos yhteiskunnasta.
> Tuosta et ilmeisesti ilmeisesti ymmärtänyt mitään, ja minä ymmärrän sen.
> Katsos: maailmassa on paljon tärkeämpääkin opeteltavaa kuin ruotsi, ja sen
> ymmärtämisessä ja sitä ymmärtämystä toteuttaessa, olemme me suomalaiset
> pärjänneet maailman kauppaturuilla ja taistelutantereilla kohtuudella.
Edelleenkin tämä tulee sinulle varmaan järkytyksenä, mutta koeta kuitenkin olla ahdistumatta: Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa. Liike-elämän myyntitykit ovat yksi erikoinen ammattiryhmä, joka tarvitsee oman erityisen ammattikoulutuksensa. Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä täysivaltaise(mma)n päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.
Ruotsia voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin esimerkiksi algebraa. Aikuisena suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla nauttia suomenruotsalaisesta kulttuurista, tutustua suomenruotsalaisiin ihmisiin ym., vallankin kun monet sisäsuomalaisetkin muuttavat aikuisina Suomen kaksikielisille rintamaille, lähelle ruotsinkielisten asuma-alueita. Ruotsin taito voi näin rikastuttaa kaikkien suomenkielisten elämää, myös teknisellä, luonnontieteellisellä tai millä muulla tahansa alalla toimivien. Kuinkahan moni humanistisen koulutuksen saanut rentoutuu rattoisasti takan ääressä kolmannen asteen yhtälöitä ratkoen...hehheh. Taitaa olla se teikäläisten tyrkyttämä matematiikka huomattavasti vähemmän "universaalinen" aine kuin ruotsi.
> Svenska-klubbenin koejäsenille rautalangasta, osa 3:
> FAKTA nro 1 (FACTA nr 1): Viisi (5) sadasta (100) eli viisi (5) %.
> Missä demokraattisessa yhteiskunnassa, maassa tai kansakunnassa ehdotetaan
> ja toteutetaan tuollaisen kansanosan kielen pakko-opiskelua kouluissa?
> Ruotsissa? Englannissa? Ranskassa? Espanjassa? Missä?
Muiden maiden hölmöyden vuoksi meidän ei tarvitse muuttaa omaa hyvää systeemiämme, jota Ruotsin, Englannin, Ranskan ja Espanjan vähemmistöt ihailevat ja pitävät esikuvana omalle oikeustaistelulleen. Meidän järjestelmäämme on julkisesti kehunut mm. nobelisti Czeslaw Milosz. Se on kaikille kunnon suomalaisille isänmaallisen ylpeyden aihe.
> Kansantaloudellisesti:
> 1) ko kielen opettamiseen ja opettajien kouluttamiseen kuluisi
> koulutusresursseja liikaa.
Sivistymättömät murjaanit, kuten ranskalaiset, englantilaiset ym. eivät kohdenna resurssejaan oikein. Tämä johtuu pitkälti valtiokoneiston konservatiivisuudesta ja siellä esiintyvästä rasistisesta vihamielisyydestä vähemmistöjä kohtaan. Näin on asianlaita ennen muuta Ranskassa, joka on Euroopan vähemmistöpolitiikan häpeäpilkku.
> 2) Halvemmaksi tulee kouluttaa joko a) tuon vähemmistön piiristä omilla
> kiintiöillä julkisen hallinnon palvelukseen henkilöitä tasapuolisen
> julkisen hallinnon palveluiden tarjonnan vuoksi (toteutettu liiankin
> laajasti Suomessa), tai b) kouluttaa enemmistöstä parhaimpia kielipäitä
> vähemmistökielen taitajiksi julkiseen hallintoon ja tulkeiksi (myös jo
> toteutettu Suomessa). Nämä ovat myös demokratian kannalta riiittävät,
> kohtuulliset ja oikeudenmukaiset toimet.
Ruotsia nyt vain ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi. Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
>
> Sosiaalisesti:
> 1) Vähemmistökielen opiskelu syrjäyttää muissa aineissa kuin ko kielessä
> lahjakkaita opiskelijoita kokonaan pois kaikesta opiskelusta. Opiskelija
> joka ei ole motivoitunut tms ko vähemmistön kielen opiskeluun, ei voi
> päästä opiskelemaan esim teknilliseen korkeakouluun, jos maassa on
> vähemmistökielen opiskelupakko.
Sellainen opiskelija ei sinne kuulukaan. Tyhmät eivät pääse hyville opiskelupaikoille. Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta niin se vain on aina ollut.
Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee. Yhteiskunta tarvitsee koulutettuja ihmisiä, jotka oman erikoisalansa hallitsemisen lisäksi myös osaa elää yhteiskunnassamme lainkuuliaisena, kulttuuristamme monipuolisesti nauttivana ja yhteiskuntaan rakentavasti osallistuvana henkilönä. Yhteiskunnan etujen mukaista siis on, että henkilö A, joka on lahjakas tekniikassa ja matematiikassa sekä pärjää kohtuullisen hyvin ruotsissa, syrjäyttää henkilön B, joka on lahjakas tekniikassa ja matematiikassa ja on huono ruotsissa siksi että sabotoi ruotsinopetusta. A on nimittäin - oikeasti - lahjakkaampi, aikuisempi ja parempaa kansalaisainesta kuin B, ja A:han kannattaa investoida.
Sosiaalisesti lahjaton nörtti, joka ei viitsi opetella sosiaalisia taitoja, koska pitää tietokonekomponenttien kanssa nyhräämistä tai elektroniikan kanssa säheltämistä tärkeämpänä, on huonoa kansalaisainesta. Lahjakkailla ihmisillä on oikeus koulutukseen vain ja ainoastaan sillä ehdolla, että he käyttävät lahjakkuuttaan yhteiskuntamme hyväksi, muuten he ovat täyttä painolastia, jota ei kuulukaan päästää opiskelemaan. Ei yhteiskunnalla ole mitään velvollisuutta järjestää moniongelmaisille nörteille ilmaista nörttikoulutusta, elleivät nörtit viitsi tehdä yhtään mitään ottaakseen kontaktia muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Henkilö, joka osaa vain yhden asian todella hyvin eikä sitten yhtään mitään muuta, lasketaan ääritapauksessa jo kliinisesti kehitysvammaiseksi - yleensä käytetään ranskankielistä termiä "idiot savant", osaava idiootti. Tällaisten idioottien paikka ei ole sen alan koulutuksessa, jolla he pärjäävät hyvin, vaan hoitokodissa, kuten muidenkin idioottien. Opetus: erikoisalan osaaminen ei yksin riitä yhteiskuntaan sosiaalistumiseen. Tarvitaan myös yleistaitoja. Ilman niitä paraskin elektroniikkanörtti on pelkkä idiootti, olkoonkin että savantti idiootti.
> 2) Vähemmistöjen edustajat oppivat selkästi helpommin valtaväestön kielen
> sosiaalisten kontaktien yms johdosta kuin enemmistöän edustaja, joka ei
> tilastollisesti edes törmää elämänsä aikana vähemmistökielen edustajaan
> (tyyppitapaus muuten Suomessa)
Juuri senpä takia enemmistöllekin tulee antaa oikeus oppia vähemmistön kieli, jotta hedelmällinen ja tasa-arvoinen vuorovaikutus kieliryhmien välillä mahdollistuisi. Vähemmistö oppii kyllä enemmistön kielen, jolloin vähemmistö nauttii kulttuuritarjonnasta molemmilla kielillä. Juuri tasa-arvon toteuttamiseksi on välttämätöntä, että myös enemmistölle annetaan mahdollisuus oppia vähemmistön kieltä. Näin kaksikielisyydestä ei tule vähemmistön etuoikeutta, vaan koko kansan asia.
>
> Yhteiskunnallisesti:
> 1) Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen vähemmistöjä suosivassa
> yhteiskunnassa kärjistää yhteiskunnallista vuorovaikutusta.
Tuo ei tarkoita yhtään mitään, eikä siihen voi vastata. Sano seuraavaksi jotain, minkä voi ymmärtääkin. Kuten meilläpäin sanotaan, det dunkelt sagda är det dunkelt tänkta.
Totean vain, että nykyinen järjestelmä on pyritty rakentamaan mahdollisimman tasapuoliseksi. Sen periaatteena on vastavuoroisuus. Eli kun ruotsinkielisille on pakkosuomi, niin suomenkielisille on pakkoruotsi. Tämä on ns. reilua.
> 2) Vähemmistöjä ei koettaisi rikkauksina vaan taakkoina
> pakkovähemmistökielten opiskelussa, mikä taasen johtaa ajatukseen koko
> vähemmistön taakkuudesta. Tämä vaarallinen ja ei toivottava tie.
>
Johtaa ajatukseen niillä, jotka tietoisesti lietsovat riitaa. Minä koin ruotsin opiskelun koulussa taakkana, koska halusin sen sijaan opiskella saksaa. Itse asiassa opinkin sitten sekä ruotsia, saksaa että monia muitakin kieliä, enkä vähiten ruotsin ansiosta. Jos en olisi oppinut ruotsia - jonka opin ennen kaikkea siksi, että sitä koulussa opetettiin, ja oppiminen - minkä tahansa oppiminen - oli meillä kunnia-asia - jos en siis olisi oppinut ruotsia, pitäisin varmasti suomenruotsalaisia taakkana, koska heidän elämänsä olisi minulle vieras maailma. Nyt se ei ole minulle vieras maailma, vaan osa omaa.
Koulussa ei etukäteen voida tietää, kuka ruotsia aikuisena haluaa osata ja kuka ei. Koulu voi kuitenkin tarjota kaikille yhtäläisen mahdollisuuden oppia ruotsia, jolloin mukaan pääsevät nekin, jotka eivät sitä olisi omasta tahdosta valinneet, kuten minä.
[Jouko Heyno:]
>
> > Valitettavaa on, että ryytien keskeisesti korostamat motiivit,
> > valinnanvapaus ja kustannukset, ovat - huolimatta siitä, että he eivät
> > ole jälkimmäisestä kyenneet esittämään mitään lukuja tai muuta
> > reaalista aineistoa - ovat ilmeisesti uponneet täysjärkistenkin
> > keskustelijoiden alitajuntaan. Keskustelun itse asiasta ryydit ovat
> > saaneet vaiennettua kahdella keskeisellä "keskustelusäännöllä":
> >
> > 1§ "Pakkoruotsille" ei ole järkeviä perusteita, eikä sellaisia voi
> > ollakaan.
> > 2§ Jos joku esittää "pakkoruotsille" järkevän perustelun, astuu 1§
> > välittömästi voimaan.
[Esko Virta:]>
> Pojkarnas-klubbenin koejäsenille rautalangasta, osa 4:
> Typerällä teekkarihuumorilla ei perustella yhtään mitään.
Kyse ei ole teekkarihuumorista: tuolla tavallahan te argumentoitte, eli ette hyväksy perusteluja, vaikka ne moneen kertaan on teille esitetty.
> Pakollisuuden kannattaja kannattavat pakollisuutta vain niin kauan kun se
> koskee vain muita.
> Oletkos muuten käynyt edes armeijaa?
Jouko on kyllä käynyt armeijan, muistaakseni myös RUK:n, ja on kovasti isänmaallinen mies, jonka voin todistaa riideltyäni hänen kanssaan eräänkin kerran totaalikieltäytyjistä. Itse olen palvellut Isänmaatani siviilipalvelusmiehenä Åbo Akademis Bibliotekissa vuosina 1995-1996.
>
> Svenska-klubbenin koejäsenille rautalangasta, osa 6:
> Kielipolitiikka = keskustelua kielen asemasta yhteiskunnasta.
> Kyllähän nyt insinöörikin tuon tietää.
Aivan. Ja sopisi keskustella myös suomen ja englannin asemasta yhteiskunnassa. Jostain kumman syystä englanti on herroille ryydeille pyhä lehmä, jonka asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa ei saa kielisuunnittelulla, laeilla eikä asetuksilla puuttua.
[Jouko Heyno:]
> > Suomi oli ikimuistoisista ajoista Svean valtakunnan osa aina
> > [venäläisen]imperialismin viimeiseen luoteeseen kohdistuneeseen
> > onnistuneeseen ponnistukseen 1809 asti. Ei ole sattuma, että
> > "suomi",´ja "svea" ovat etymologisesti samaa alkuperää. Kantasana
> > tarkoittaa "liittoa", "liittoutuneita" yms. Ruotsinkielistä väestöä on
> > ollut Suomeksi kutsutulla alueella niin kauan, kuin pystytään
> > taaksepäin historiaa seuraamaan ja ylipäätään voidaan puhua kielestä
> > nimeltä ruotsi. Sen sijaan esimerkiksi nykyiset saamelaisalueet ovat
> > Suomessa venäläisen imperialismin seurausta. Hallinnollisesti Suomen
> > pohjoisrajana oli Simojoki aina venäläisvalloituksen alkuun. Tämä on
> > helppo todeta sekä aikalaisasiakirjoista että aikalaiskartoista.
>[Esko Virta:]
Svenska-klubbenin koejäsenille rautalangasta, osa 9:
> Ja tuon perusteella vedät johtopäätöksiä pakkoruotsin siunauksellisuudesta
> Suomessa?
> Otappa siitä valkoisesta purkista toisellekin jalalle.
Jostain kumman syystä teillä ryydeillä kuitenkin on oikeus tehdä itse keksimästänne "sorto"-historiasta johtopäätöksiä ruotsin kielen vahingollisuudesta. Sitten kun joku osoittaa "historianne" tavanomaiseksi valehteluksi, muutattekin yhtäkkiä strategiaa ja julistatte, ettei historiasta nyt saakaan tehdä enää johtopäätöksiä.
Väittelyn perusasetelmaan kuuluu, että kummallakin osapuolella on oikeus vedota samantyyppisiin argumentteihin ja tulla otetuiksi vakavasti. Osapuoli, joka yrittää muuttaa sääntöjä omaksi edukseen kesken väittelyn, on hävinnyt.
> Svenska-klubbenin koejäsenille rautalangasta, osa 10:
> Ruotsin kielellä ei tee mitään Suomessa ja Ruotsissa ja varsinkaan ei
> sitten yhtään mitään Norjassa, Tanskassa jne...
Olisi suositeltavaa, jos yrittäisit ihan oikeasti argumentoida. Tuo kuulostaa mantran hokemiselta, ja tiedät itsekin että tuo on valetta.