Tämä sanastotietokanta on tarkoitettu ensi sijassa iirin kielen pitkälle edenneille opiskelijoille, joilla on jo Ó Dónaillin suuri iiri-englanti -sanakirja, mutta jotka eivät ole tyytyväisiä tarjolla oleviin englanti-iiri -sanakirjoihin tai joiden englannin taito ei ole niin hyvä, etteikö heille voisi olla hyötyä suomalaisten käyttöön tarkoitetusta sanastosta.
Sanastotietokanta on tietysti tarkoitettu ennen muuta omaan käyttööni, joten kieliopillisia taivutusohjeita ja keskeistä sanastoa, jonka jo osaan, merkitään muistiin vain silloin kun viitsitään. Substantiiveista annetaan tällöin vain tarpeelliset osat, eli yksikön genetiivi ja monikon nominatiivi. Monikon genetiivi tulee osata muodostaa itse, eli jos monikon nominatiivi muodostetaan palatalisoimalla viimeinen konsonantti tai lisäämällä -a, monikon genetiivi tehdään poistamalla tämä palatalisaatio tai -a, ja -ta, -te, -í, -acha, -anna, -anta-päätteisillä monikoilla ei ole erillistä genetiivimuotoa. Yksikön datiivejakin annetaan erikoisuudentavoittelijoiden iloksi: kuolluthan se datiivi enimmäkseen on, mutta silti sellaiset muodot kuin mnaoi (bean-substantiivin yksikön datiivi) tulisi mielestäni osata, koska niihin kuitenkin törmää esim. Séamus Ó Griannan teoksissa, puhumattakaan siitä että niitä saatetaan käyttää esim. riimin muodostamisen apuna. (Lisäksi kannattaa muistaa, että ainakin -ach-loppuisten feminiinien verbaalisubstantiivin datiivi on oikeasti elävä muoto: bogadach, léimreach - ag bogadaigh, ag léimrigh.)
Sanoja valittaessa on pyritty suosimaan syntyperäisten kieleen kuuluvia murresanoja. Anglisismeja on vältetty sikäli, että mukautumattomia raakalainoja ei ole hyväksytty. Kuitenkin sellaiset tuoreet ja iirin äännejärjestelmään puutteellisesti mukautuneetkin lainasanat, jotka voidaan taivuttaa iiriksi (várnáil < engl. "warn", vaits a vaidhndeáil < engl. "to wind a watch") on kelpuutettu, jos niillä voidaan sanoa olevan riittävästi traditiota alueellisesti levinneinä murresanoina tai kaunokirjallisuudessa tai jos ne ovat saaneet iirissä englannista poikkeavan sivumerkityksen (saidhleam "vinksahtaminen, kohtaus" < engl. "asylum" = hullujenhuone, consaeit = "nirsoilu, ruoasta kronklaaminen, ruoan aiheuttama kuvotus" < "conceit" = korskeus, herranelkeet).
Silloin kun kansankielessä käytetän suoraan englannista lainattua sanaa, turvaudutaan oppitekoisiin sanoihin, esim. ríomhaire "tietokone", luaithreadán "tuhkakuppi", eitleán "lentokone". Etusija pyritään kuitenkin antamaan Gaeltachtin kielelle, ja jos sieltä tiedetään syntyperäisten itse keksimiä ilmauksia, jotka eivät ole päässeet sanakirjoihin eivätkä kansiin, nämä huomioidaan: bád aeir "lentokone", tarbh bréige "keinosiementäjä". Tarkoitus on suorastaan välttää oppitekoisia sanoja, jos Gaeltachtissa on parempi sana - siis mieluummin cúrsaí craicinn kuin gnéas.
Tiedän että lyhenteeni eivät ole johdonmukaisia, mutta niiden pitäisi ainakin olla yleisesti ymmärrettäviä. TPM tarkoittaa taipumatonta, taivutuksetonta, KOLL on kollektiivisubstantiivi - tätä lyhennettä käytetään erityisesti silloin, kun suomen monikkoa vastaa iirissä yksikkö (esim. tuntomerkit PL = éagasc SG KOLL).
Murteiden osalta lienee yleisesti tunnettua, että käytän mieluiten Ulsterin murretta, mihin kyllä on syynä ennen kaikkea se, että se on johdonmukaisimmin säilyttänyt riippuvaisten ja riippumattomien verbivartaloiden eron epäsäännöllisillä verbeillä (esim. gheibh/go bhfaigheann, gheobhaigh/go bhfaighfidh, tchí/go bhfeiceann, déarfaidh/go n-abórfaidh). Ulsterin murteesta käsin päästään parhaiten kiinni kahteen muuhun murteeseen - Connachtissa ollaan taipuvaisia generalisoimaan riippuvainen verbivartalo (faigheann/go bhfaigheann, feiceann/go bhfeiceann), Munsterissa taas riippumaton (gheobhaidh/go ngeobhfaidh, c[h]íonn/go gcíonn). Joskus sanojen alueellinen alkuperä tai rajoittuneisuus kerrotaan yläindeksiksi sijoitetulla maakunnan tai murrealueen nimellä, mutta koska käytäntö on osoittanut, että aluksi leimallisesti ulsterilaisiksi luulemani deskriptiiviset substantiivit voivatkin yhtäkkiä löytyä samannäköisinä ja samaa tarkoittavina Ring of Waterfordin perinnekokoelmista, olen tullut siihen tulokseen, että minun tehtäväni ei ole toimia minään murreinkvisitiona eikä tullilaitoksena, joka pystyttää muureja murrealueiden välille.