Laatinut Panu Petteri Höglund
Palaa tästä Venäjä-hakemiston pääsivulle.
Rasputin, Valentin Grigorjevitsh (1937-), kirjailija. Valentin Rasputin oli varsinkin 1970-luvulla kyläproosan nimellä tunnetun kirjallisen koulukunnan merkittävin edustaja mm. meilläkin tunnetulla ja jopa elokuvatuksi päässeellä teoksellaan Jäähyväiset Matjoralle/Proshtshanie s Matjoroj. Rasputinille venäläinen maalaiskylä edustaa pysyviä arvoja, jotka jäävät armotta etenevän modernin sivilisaation jalkoihin, kun joet padotaan ja kotisaari hukutetaan tekojärven alle. Ihminen ei piittaa luonnosta, vaan tuhoaa ajattelemattomasti kaiken suunnitelmiaan häiritsevän.
Glasnostin vuosina Rasputinista veikkailtiin Neuvostoliiton vihreälle liikkeelle johtajaa, mutta asiat eivät sitten menneetkään aivan näin päin. Itse asiassa hänestä tuli yksi Venäjän valtakunnan viheliäisimpiä uusstalinismin, diktatuurin ja juutalaisvihan esitaistelijoita, mikä saa hänen parhaatkin teoksensa nykyään vaikuttamaan tekopyhältä ja valheelliselta roskalta.
Razin, Stepan "Stenka", kasakkapäällikkö. Razin oli alun perin vain rosvopäällikkö, joka vuonna 1669 valtasi Jaik-joen (nyk. Ural-joki) varrella sijainneen linnakkeen osana Vasili Us -nimisen päällikön edellisvuonna aloittamia, jossain määrin talonpoikaiskapinan luonteisia levottomuuksia. Seuraavana vuonna Razin teki vuorostaan selviä ryöstöretkiä Persiaan, mutta palatessaan sieltä saaliineen hän tuli miltei epähuomiossa asettuneeksi uuden talonpoikaiskapinan johtoon. Kapina kasvoi valtaisaksi vallankumousyritykseksi ja Stenka Razinin armeija nosti mukaansa koko Volgan varren köyhän väestön. Koska Ukrainan kasakat pysyivät kruunulle uskollisina, hallitsijalla oli aikaa koota avukseen armeija, joka nujersi Razinin joukot Simbirskissä lokakuussa 1670. Seuraavana vuonna kotiseudulleen palannut Razin vangittiin ja kuljetettiin Moskovaan teloitettavaksi.
Stenka Razinista on kansanperinteessä kehittynyt huomattava sankarihahmo. Merkittävin kaunokirjallinen teos, jota Razinin hahmo on innoittanut, lienee elokuvantekijänäkin tunnetun Vasili Shukshinin romaani Ja prishol dat' vam volju ("Minä saavuin antamaan teille vapauden"), suomennettuna nimeltään yksinkertaisesti Stenka Razin.
Repin, Ilja (1844-1930), taidemaalari. Repinin taide edustaa parhaimmillaan peredvizhnikien koulukunnan venäläisessä maalaustaiteessa alullepanemaa sielukasta realismia. Repin pyrki kuvaamaan ihmiset elävinä kaikessa rujoudessaankin, syylineen päivineen: hänen historiallisista maalauksistaan tunnetuimpia ovat roima ja railakas Kasakat kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille sekä traaginen Iivana Julma poikansa surmattuaan. Kuvatessaan oman aikansa aiheita, kuten vangiksi joutuvaa vallankumouksellista tai Volgan lotjaa vetäviä lauttureita Repin otti myös yhteiskunnallisesti kantaa. Hänen maalaustensa joukkokohtauksissakin jokainen hahmo on yksilö ja kulkee omaan suuntaansa, mikä näkyy erityisesti juuri Volgan lauttureissa ja Kasakoiden pilkkakirjeessä.
Suomeen Repin kytkeytyy siten, että hänellä oli Kuokkalassa Karjalan kannaksella huvila, Penaty - "penaatit" olivat antiikin Rooman uskomusten "kotijumalia" - jossa myös suomalaiset kulttuurivaikuttajat olivat tervetulleita vieraita. Penatyssa Repin vietti viimeiset vuotensakin Venäjän muututtua Neuvostoliitoksi ja rajan sulkeuduttua. Kun Kuokkala toisen maailmansodan jälkeen joutui Neuvostoliitolle, sen uudeksi nimeksi tuli Repino.
Rubljov, Andrej (n.1370-1427): ikonimaalari. Munkki Rubljov oppi ikonimaalausta Novgorodissa vaikuttaneen Theofanes Kreikkalaisen (venäjäksi Feofan Grek) johdolla. Rubljoville olivat tyypillisiä räikeyttä välttävät, murretut värisävyt, ja aikaisemman ikonitaiteen ilmeettömien puupökkelöiden sijasta hän maalasi eläväilmeisiä ihmisiä. Rubljov vaelsi ympäri Venäjää maalaten ja opettaen ja loi oman, laajalti merkityksellisen koulukuntansa.