Yleistä
Vuosi 2001 on ollut meille suunnitelmien mukaisesti hankkeen käynnistyksen ja hankkeesta tiedottamisen vuosi. Suomessa hankkeen talouspuolta on hoidellut Uusi Tuuli ry. Toteuttamispuolella Uusi Tuuli on vastannut etupäässä Estelle-laivan liikennöinnistä kesäkiertueen aikana, laivan varustamisesta ja kunnostamisesta tulevaa Angolan matkaa varten sekä Angola-projektin palkallisten työntekijöiden asioista.
Hankkeen suomalaisista osapuolista Emmaus-Jokioinen ry ja sen Turun alaosasto ovat vuoden aikana keränneet runsain mitoin tavaralahjoituksia kuljetettavaksi Estellellä Angolaan. Emmaus on myös vastannut tavaroiden kunnostuksesta ja varastoinnista.
Hankkeen kolmas suomalainen osapuoli, Maailmankauppojen Liitto ry, on ollut mukana pohtimassa Estellen paluurahdin hankkimiseen liittyviä kysymyksiä.
Jo heti hankkeen alkupuolella perustimme em. järjestöjen yhteisen nk. Angola-ryhmän. Tämä ryhmä on vastannut päätöksenteosta ja hankkeen seurannasta. Angola-ryhmä on toiminut myös palkallisten työntekijöiden tukiryhmänä. Palkallisia työntekijöitä ovat tänä vuonna olleet (ajat vain arvioita):
- Pia Korhonen (3½ kk kokopäiväisenä) käynnistämässä hanketta ja opastamassa projektikoordinaattoria työhönsä,
- Helena Männikkö (2½ kk kokopäiväisenä ja 4 kk puolipäiväisenä) projektikoordinaattorina,
- Sini Hirvonen (4 kk puolipäiväisenä) projektikoordinaattorina,
- Carla do Nascimento-Heikkola (2½ kk puolipäiväisenä) Angola-asiantuntijana ja kääntäjänä,
- Wellu Koivisto (4 kk kokopäiväisenä) laivaisäntänä kiertueen aikana,
- Sami Kujansivu (2½ kk kokopäiväisenä) Estellen kapteenina kiertueen aikana,
- Simo Rajala (1½ kk) laivan kunnostuksen ja matkaan varustamisen ohjaajana sekä
- Jyri Jaakkola (1 kk puolipäiväisenä) paluulastisuunnittelijana.
Sini ja Carla toimivat projektissa 3 kuukauden ajan Työvoimatoimiston työharjoittelijoina ennen työllistymistään. Lisäksi toimistolla työskenteli vapaaehtoisena Omar El Begawy (2 kk).
Kaikkien em. henkilöiden lisäksi hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen on osallistunut melkoinen joukko vapaaehtoisia ihmisiä niin Turussa kuin muillakin paikkakunnilla. Mitä suomalaisiin järjestöihin tulee, yhteistyötä on tehty varsinkin kesäkiertueen aikana mitä monituisimman joukon kanssa. Tärkeimpiä hankkeen ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. KEPA, Maanystävät, Rauhanpuolustajat, maailmankaupat, PAND, FACES-festivaali, Rauma Blue Sea Film Festival, Inkoon countryfestivaali, Pohjois-Suomen Partiolaiset, Vaasan kehitysmaaseura sekä lukuisat koulut ja opistot. Tukea lahjoitusten muodossa olemme saaneet niin yksittäisiltä ihmisiltä, kaupoilta kuin erilaisilta sairaaloilta ja hoitolaitoksiltakin.
Angolassa olemme tehneet yhteistyötä paikallisen yhteistyökumppanimme ADRAn kanssa. Lisäksi olemme olleet yhteyksissä mm. Angolan sosiaalihallintoon ja Suomen Lähetysseuraan.
Hankkeen vaikutukset ja tavoitteiden saavuttaminen
Koska kyseessä on vasta kolmivuotisen hankkeen ensimmäinen vuosi, olemme tietenkin vasta matkalla kohti varsinaisia tavoitteita. Vuoden 2001 välitavoitteina voisi kuitenkin pitää mm. seuraavia:
- Hankkeen käynnistäminen ja projektiorganisaation muodostaminen
- Hankesuunnitelman täsmentäminen ja muokkaaminen
- Hankkeesta tiedottaminen
- Taustatiedon kartuttaminen Angola-asioissa (ADRA ja muut yhteistyökumppanit, Angolan tilanne jne)
- Estellen kesäkiertueen läpivieminen
- Avustustavaran hankkiminen ja kunnostaminen Angolaan vietäväksi
- Angolasta ja muualta Afrikasta tuotavan paluurahdin etsiminen ja markkinoiminen maahantuojille.
- Tulevan Angolan matkan suunnittelu
Kaiken kaikkiaan olemme saavuttaneet em. tavoitteet hyvin. Koska saimme UM:n tukipäätöksen vasta keväällä 2001, emme pystyneet aloittamaan hankkeen käynnistämistä jo vuoden alusta kuten oli suunniteltu. Pienoista kiireen tuntua ja viimeisellä hetkellä tekemisen makua oli siis välillä ilmassa, kun koko vuosi typistyi oikeastaan vain noin seitsemään kuukauteen ja mm. kesäkiertuetta piti olla jo vauhdilla järjestämässä, vaikka projektiorganisaatiokaan ei ollut vielä kunnolla selvillä. Kesä olikin sitten kiertueineen melkoista hässäkkää, mutta sen jälkeen tilanne onneksi rauhoittui ja pääsimme pureutumaan hankkeen "syvempiin kysymyksiin".
Selvittiin siis! Kesäkiertue meni lopulta oikein mukavasti ja reissun aikana sekä sen jälkeenkin ollaan oltu julkisuudessa oikein kiitettävästi. Lehtileikkeitä on kerääntynyt reippaat puoli kansiollista ja radiokanavilla meitä on kuultu kaikilla vierailupaikkakunnilla (Inkoo, Karjaa, Helsinki, Kotka, Rauma, Uusikaupunki, Pori, Vaasa, Raahe, Kemi, Ivalo, Oulu ja Turku) useampaan otteeseen. Lisäksi olemme päässeet esille eri yhdistysten jäsenlehdissä, netissä muutamilla uutissivuilla ja myös Estellen nettisivuja luettiin kesän aikana ahkerasti. Television osalta Estellen kiertueinfoa pyöri YLEn tekstitv:ssä koko kesän. Pääsimme myös yhteen valtakunnalliseen ja useisiin paikallisiin TV-uutislähetyksiin ja loppusyksystä myös erääseen TV-2:n ajankohtaisohjelmaan. Kiertueen aikana laivalla vieraili myös suuri joukko koululaisia, opiskelijoita ja järjestöaktiiveja tutustumassa hankkeeseen.
Avustustavaraa kesäkiertueen aikana ja sen jälkeen meille on kertynyt kunnioitettava määrä. Käytännössä laiva alkaa olla jo täynnä, mutta laatutavaraa saadaan tietty aina mahtumaan. Erityisen iloisia olemme kaikista niistä sairaalatarvikkeista, apuvälineistä ja koulutarvikkeista, joita olemme saaneet. Myös polkuompelukoneita saimme lahjoituksina yksityisiltä ihmisiltä yli 70 kappaletta! Nyt tavarat on varastoitu odottamaan laivan lähtöä ja niitä kunnostellaan hyvää vauhtia.
Syksyllä 2001 lähetimme muutaman henkilön joukkion Angolaan tutustumaan tilanteeseen siellä ja tapaamaan yhteistyökumppanimme ADRA -kansalaisjärjestön ihmisiä. Matkaan osallistuivat hankkeen puolesta Sampsa Sihvola Uuden Tuulen edustajana, Jyri Jaakkola Maailmankauppojen Liiton edustajana ja Suomessa asuva angolalainen Carla do Nascimento-Heikkola. Lisäksi matkaan osallistuivat omalla kustannuksellaan Joonas Laine Emmauksen edustajana ja Lissu Lehtimaja. Matkan tarkoituksena oli selvitellä mm. satamakäytäntöjä Estellen Angolaan saapumiseen liittyen, tutustua ADRAn toimintaan ja projekteihin, joihin avustustavaramme ovat menossa sekä etsiä sopivia tuotteita Estellellä Eurooppaan tuotaviksi. Matka täytti odotukset ja olemme Angolan suhteen nyt huomattavasti viisaampia. Silti paljon selvinnee vasta laivan perille päästessä, koska tilanne Angolassa elää koko ajan ja yhteydenpito sinne on vaikeaa.
Paluurahdin osalta olemme saaneet selvitettyä ainakin sen, että joitakin sopivia tuotteita Angolasta olisi mahdollista tuoda. Koska tuotanto siellä on pääasiassa lähinnä pienkäsityöläisten varassa, kutakin yksittäistä tuotetta on vaikea hankkia suurempia määriä. Samoin tuottajilla saattaa tulla pulaa materiaaleista, jos tuotteita halutaan yhtäkkiä suurempia määriä. Koska emme itse pysty hoitamaan tuotteiden maahantuontia ja markkinointia, etsimme parhaillaan kotimaisia ja eurooppalaisia maahantuojia, jotka sitten hoitaisivat em. jutut. Suomessa kiinnostusta ovat osoittaneet etupäässä maailmankaupat. Suuremmat maahantuojat empivät kuljetusmuotomme (purjelaiva) riskejä kun suurempaa näyttöä tavaran kuljettamisesta Estellellä meillä ei tietenkään vielä ole. Paluulasti onkin siis tällä hetkellä eniten panostamista vaativa osa-alueemme.
Myös tulevan Angolan matkan suunnittelu ja valmistelut on aloitettu ja laivaakin kunnostetaan hyvää vauhtia. Näillä näkymin lähtöpäiväksi on sovittu 4.5.2002 ja matkan kestoksi yhteensä puoli vuotta. Matkalla tehdään pitempi pysähdys Portugalissa, jossa myös vaihdetaan miehistöä. Purjehtijoita otetaan siis etapeille Suomi-Portugal, Portugal-Angola-Portugal ja Portugal-Suomi. Hakulomakkeet purjehdukselle haluaville ilmestyvät nettiin pikimmiten. Sampsa Sihvola on valittu Uuden Tuulen rekrytointivastaavaksi ja hänen kauttaan kulkevat kaikki hakemukset. Perillä Angolassa vietetään reilu parisen viikkoa. Tällöin puretaan ja pakataan lastia ja tutustutaan mahdollisuuksien mukaan Angolan kulttuuriin ja ADRAan projekteineen. Kaiken kaikkiaan matka on tarkoitus tehdä mm. sääolosuhteiden ja lastin pilaantumisen estämiseksi mahdollisimman suoraan Angolaan ja takaisin. Tiedotusta paluumatkalla Euroopan osuudella ei pidetä järkevänä, sillä paluumatkallakin suurin osa miehistöä vaihtuu Portugalissa ja ne, jotka Angolassa ovat käyneet, ovat varmasti siinä vaiheessa jo hyvin väsyneitä ja kotiin pääsyn tarpeessa. Lisäksi paluumatkalla emme ehdi valmistaa kunnollista Angolasta kertovaa tiedotusmateriaalia tai edes käydä läpi sieltä otettua kuvamateriaalia. Alustavasti Euroopan tiedotus on suunniteltu hoidettavan erillisen kiertueen muodossa ja erillisellä rahoituksella kesällä 2003. (Tuolloin tehtäisiin ensin hankkeeseen kuuluva Suomen kiertue ja sen jälkeen tämä ylimääräinen Euroopan kiertue mahdollisuuksien mukaan.)
Ongelmat ja muutostarpeet
Vanha tuttu perusongelma lienee juuri se, että hankkeen alussa, eli suunnitteluvaiheessa, tietoa kaikesta on vähän ja vasta jälkeen päin ymmärtää, kuinka asiat oikeastaan olisi pitänyt hoitaa. Tähän asti muutoksia on tullut ainakin seuraavissa asioissa:
- Sen sijaan, että Angolaan olisi palkattu koordinaattori hoitamaan asioita siellä päässä, katsottiin viisaammaksi maksaa järjestelykorvausta ADRAlle. Uskomme, että valmis ja vakaa järjestö kykenee hoitamaan järjestelyt paremmin ja tietää asioista enemmän kuin yksittäinen työntekijä.
- Suomessa hankekoordinaattorin työ puolitettiin Helenan pyynnöstä kahtia (Helena+Sini). Yhdelle ihmiselle koko pestin hoitaminen oli aika raskasta ja sitä paitsi nyt asiat hoituvat, vaikka välillä toinen olisi syystä tai toisesta poissa pelistäkin.
- Myös miehistökulujen suhteen on tehty muutoksia. Jatkossa toivomme, että saamme käyttää miehistökuluihin varattuja varoja myös muulloin kuin matkojen aikana. Laivan varustamisessa kun riittää tekemistä ympäri vuoden.
- Uudenlaisiakin pestejä saatetaan tarvita. Periaatteessa pyrimme hoitamaan kaiken mahdollisimman pitkälle vapaaehtoisvoimin. Kuitenkaan aivan kaikkea ei voi vapaaehtoisten harteille laittaa. Esimerkiksi joulukuuksi 2001 palkkasimme yhden ihmisen paluulastisuunnittelijaksi, koska katsoimme paluulastin suunnittelun vaativan niin suuren työpanoksen, ettei kenelläkään vapaaehtoisella olisi ollut siihen aikaa ja mahdollisuutta.
- Lisäksi tiedotuksen Euroopassa erotimme Angolan matkasta omaksi reissukseen. Syitä tähän on selitetty jo edellä.
Tulevaisuus
Hankkeen jatko riippuu olennaisesti tulevan Angolan matkan onnistumisesta. Jo matkan tekniseen toteuttamiseen liittyy ilman muuta riskejä (sääoloista ja Afrikan rannikon merirosvoista alkaen). Samoin voi olla mahdollista, ettemme todennäköisesti saa täyttä laivallista paluurahtia hankittua. Joka tapauksessa uskomme voivamme toimittaa avustustavarat perille suunnitelman mukaan. Mitä taas tiedotukseen tulee, se ei liene niinkään ongelma. Mm. monenlaista dokumentin ja reportaasin tekijää on jo mukaan tarjoutunut ja esimerkiksi TV1:n kanssa on jo sovittu matkasta tehtävästä vajaan tunnin dokumentista.
Eli ei muuta kuin tuulta purjeisiin ja hyvää jatkomatkaa Angola-projekti!
