Lajiutumisia

LAJIUTUMINEN

Lajiutumisesimerkit osoittavat, että lajirajat eivät ole selviä. Lajiutumista tapahtuu eikä lajin väliä voida pitää esteenä (makro)evoluutiolle. Evoluutio vaatii,että näin on.

Kuten eräs lajiutumista mahdottomana pitänyt Jehovan Todistaja sanoi "Kenen kanssa se lajin ensimmäinen yksilö pääsisi lisääntymään?" : Jos lajiraja olisi "eksakti" törmättäisiin juuri Todistajan mainitsemaan ongelmaan - sumean rajan kanssa tätä ongelmaa ei ole.

Koska lajeja on olemassa, ja evoluutio olettaa kaikille eliöille yhteisen esi-isän, on lajirajojen oltava sumeat. Sen sijaan useat kreationistit ovat sitä mieltä,että lajit on luotu erikseen ja perusryhmät erikseen, mikä tarkoittaa sitä,että luomisen pohjaoletus on, että olisi helppoa määrittää unviersaalisti perusryhmä/lajirajat. Koska evoluutio selittää tämän mielenkiintoisen seikan, ja luomisoppi selittää vain ad hoc on lajirajojen epäselvyys samanaikaisesti luomisopille vakava ongelma ja on evoluutiolle tukeva todiste. Kreationistit keksivät olemattomia seiniä, lähinnä sen vuoksi että he eivät kaikissa asioissa osaa biologian perusteitakaan. Näin esimerkiksi Casey Luskin väittää että kromosomifuusiot aikaansaisivat aina hedelmättömyyttä. Näin ei kuitenkaan ole.

Metson ja teeri risteytyvät keskenään. Jälkeläinen,korpimetso, on lisääntymiskyvytön.

Harmaahylje ja norppa ovat lajiutuneet eri lajeiksi: Norppa on eriytynyt neljäksi alalajiksi: Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis),laatokannorppa (P. h. ladogensis),itämerennorppa (P. h. botnica) ja jäämerennorppa (P. h. hispida).
Harmaahylkeestä eli hallista tavataan kolme erillistä kantaa: Länsi-Atlantin kanta, Itä-Atlantin kanta sekä Itämeren kanta.

Valkoinen suopuhveli ja jokipuhveli voivat lisääntyä ja tuottaa elinvoimaisia jälkeläisiä,vaikka emot omaavat eri määrän kromosomeja.

Amerikkalaisen leopardisammakon pohjoinen ei saa elinkelpoisia jälkelaisiä edes 1.sukupolvessa eteläisen muotonsa kanssa. Ne kuuluvat siis eri lajiin. Niiden välillä on kuitenkin katkeamaton sarja välimuotoja, joista jokainen risteytyy naapurinsa kanssa: täten ne olisivat saman lajin eri rotuja.

Sudet ja koirat saavat keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Silti koirarotujenkin kesken on jo havaittavissa lisääntymisvaikeuksia: pienirotuista naarasta ja suurirotuista urosta ei voida lisäännyttää keskenään ilman suuria vaikeuksia raskaudessa ja etenkin synnytyksessä.

Rusakko ja metsäjänis voivat lisääntyä keskenään, jälkeläinen on steriili.

Metsämyyrä ja punamyyrä voivat lisääntyä keskenään. Jos jälkeläinen on koiras,on se lisääntymiskyvytön. Jos jälkeläinen on naaras,voi se lisääntyä normaalisti sekä punamyyrä-,kuin metsämyyräurosten kanssa.

Lumikko ja isolumikko lisäntyvät keskenään: Lumikko vaihtaa talviturkin,isolumikko ei. Alalajien populaatioiden alueet rajautuvat sen mukaan esiintyykö alueella lunta.

Eurooppalainen Talitiaisrotu vaihtuu Persiassa etelä-aasialaiseksi roduksi ja tämä taas Etelä-Kiinassa kiinalaiseksi. Mutta Amurin varsilla eurooppalainen ja kiinalainen rotu elävät rinnan risteytymättä, kuin erilliset lajit ainakin.

Varis ja nokivaris ovat toistensa alalajeja. Kuitenkin niin,että välimuotopoikaset pärjäävät huonommin kuin kumpikaan emolajeistaan erikseen.

Miekkapyrstö ja platy risteytyvät kotiakvaarioissakin. Poikaset steriilejä.

Hevonen ja aasi pystyvät tuottamaan jälkeläisiä,muuleja. Muulit eivät yleensä pysty lisääntymään, mutta poikkeuksiakin on löytynyt. Asiaa vaikeuttaa hevosten 64 kromosomia ja aasien 62 kromosomia. Muulilla kromosomeja on 63.

Aasi voi risteytyä seepran kanssa, jolloin jälkelästä kutsutaan sebrioidiksi. Myös hevonen voi risteytyä seepran kanssa. On myös huomioitavaa,että "hevosen sukuiset eläimet" eivät luonnostaan risteydy keskenään,vaan risteymien syntyminen vaatii aina ihmisen sekaantumista asiaan.

Villisika,Sika ja minipossu saavat keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Koko ja käytöserot kuitenkin aiheuttavat minipossun ja villisian lisääntymiselle vaikeuksia.
Mutaatio villisian geenissä IGF2(insuliininkaltainen kasvutekijä)selittää suurimman osan sian ja villisian välisistä eroista. Mutaatio sian kasvun säätelyssä taas on johtanut minipossun syntyyn.

Metsäpeura ja poro kuuluvat samaan lajiin. Ainoastaan rotujen eläminen eri ympäristöissä on lisääntymisen esteenä.

Särki ja lahna voivat risteytyä. Särkilahnan elinkyky ja lisääntymiskyky ovat heikentyneet,mutta ovat lisääntymiskykyisiä.

Leijona ja tiikeri voivat saada keskenään jättiläismäisen kokoisia,steriilejä jälkeläisiä. Leijona ja tiikeri asuvat luonnossa eri mantereilla.

Hedelmäkärpänen "Rhagoletis pomonella" lajiutuu parhaillaan kahtia orapihlajissa ja omenapuissa eläviin lajeihin.

Oahun eläintarhasta 1916 karannut wallabipariskunta on nykyisen Havaijilaisen wallabikannan esivanhemmat. Havaijin wallabit ovat nyt eri lajia kuin Australialaiset sukulaisensa ja ne pystyvät syömään paikallisia kasveja, jotka ovat myrkyllisiä kantamuodolle.

Uusi laji,Färsaarten kotihiiri syntyi alle 250 vuodessa.

Chigagon alueen villihiiret(white footed mice) muuntunut geneettisesti dramaattisesti Chicagon alueella vain 150 vuoden aikana. Uusi kanta ei pysty tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä vanhan kannan kanssa.

William Rice tutkijaporukkansa kanssa loi uuden hedelmäkärpäslajin ja vain 29 sukupolvessa. Hedelmäkärpäseten sukupuoli määräytyy samoin kuin ihmisilläkin. (ei kuten ampiaisilla.) Hedelmäkärpäsillä(kuten ihmisilläkin myös) siemennesteessä on myös geenien tuottamia proteiineja. Näitä geenejä tuottaa Y-kromosomi. Hedelmäkärpäseten pariutuessa proteiinit tunkeutuvat verenkiertoon ja sitä kautta mm. aivoihin. Siellä ne vähentävät naaraan seksuaalista halukkuutta ja ja lisää munasolun irtoamisen todennäköisyyttä:
Rice otti erilleen yhden kannan,jolle ei tehnyt mitään.
Rice otti erilleen toisen kannan:
Vain jonka koiraat tuottivat vahvimpia proteiineja.
lisääntyivät niiden naaraiden kanssa,jotka sietivät paremmin proteiineja.
Yhdistettynä erillisen kannan kanssa tapahtui seuraavaa:
-"Kehitetyt" koiraat tuottivat niin vahvoja proteiineja,että naaras siihen kuoli. (koiraiden proteiineissa ei "resessiivisiä ominaisuuksia", olihan kyseessä Y-kromosomi)
-"kehitettyihin" naaraisiin ei "normaalikannan" proteiinit vaikuttanut lainkaan.
->Tappavaa proteiinia ei voinut esiintyä aluksi, on siis kehittynyt kokeen aikana. Muutos kyseisessä proteiinissa johti lajiutumiseen=Uusi kanta ei saa jälkeläisiä kuin keskenään.

Keminmaan Laurilassa 27.4.2004 nähty haarahaukkoihin kuuluva lintu ei mitä ilmeisimmin ollutkaan isohaarahaukka. Tähän johtopäätelmään tuli Euroopan johtava petolintujen määritykseen perehtynyt Dick Forsman tutustuttuaan linnusta otettuihin valokuviin. Linnun todellinen identiteetti jäänee kuitenkin arvoitukseksi - ainakin toistaiseksi. Forman pitää lintua todennäköisimmin isohaarahaukan ja haarahaukan risteymänä ja toisena, vähemmän todennäköisenä vaihtoehtona "punaista" haarahaukkaa.

Lontoon metrotunneleita alettiin kaivaa 1800-luvun puolivälissä. Huomattiin,että tunneleihin oli "muuttanut" joitakin Culex pipiens -hyttysiä. Näistä pioneereista kehittyi tunneleissa nykyisin mellastavat Culex molestus -hyttyset, jotka eivät enää lisäänny C.pipiensien kanssa.

Punasuden luokittelusta ja evoluutiohistoriasta kiistellään: On olemassa kolme päähypoteesia: punasusi on harmaasuden alalaji,punasusi on harmaasuden ja kojootin esi-isä,punasusi on oma, harmaasuden ja kojootin risteymänä syntynyt lajinsa,punasusi on harmaasuden ja kojootin hybridikanta punasuitta ei voida laskea omaksi lajikseen koska se risteytyy kojootin kanssa.

1986 havaittiin tarkoissa ja perusteellisissa risteytyskokeissa,että Korsikan saarella elävä perhoslaji Papillo hospiton ja Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa elävä Papilio machon pitäisi oikeastaan lukea samaan lajiin kuuluviksi. Lajiutuminen on edennyt niin pitkälle, että risteytyminen onnistui vain suurin vaivoin.

Lajipari harmaalokki-selkälokki esiintyvät molemmat Suomessakin. Lajien risteytymisen estää ulkonäkö, ekologinen lokero,sekä ennenkaikkea erot pariutumisajoissa soidinkäyttäytymisessä. Risteytettynä näiden jälkeläiset ovat kuitenkin lisääntymiskykyisiä.

Vuonna 1900 Lontoon kasvitieteellisessä puutarhassa havaittiin esikko, jonka arveltiin olevan risteytymä. Myöhemmin havaittiin mutantti, joka ei risteytynyt vanhempiensa kanssa. Annettiin nimeksi Primula kewensis.

Ihminenkin on tuottanut uusia lajeja keinotekoisesti. Esimerkiksi 1920 NL:ssa aikaansaatu retiisikaali.

Luonnossa syntyy lajeja myös ilman ihmisen puuttumista. Esimerkkinä karheapillike,joka syntyi kromosomiston kahdentuessa tämä on myös osoitettu kokeellisesti.

Marskiheinä ,Englannissa 1800-luvun lopulla syntynyt uusi kasvilaji. Amerikasta S. Alternifloraa kulkeutui 1800-luvulla Isoon-Britanniaan jossa se yhdistyi hybridiksi S.Townsendii S.Maritiman kanssa. Tämä hybridi on kuitenkin normaalisti steriili. tapahtui spontaani kahdentuminen ja muodostui uusi,kromosomiluvultaan kaksinkertainen,ei-steriili laji.
Lajin synty on keinotekoisestikin voitu toistaa käsittelemällä S. Townsendiitä kolkisiinilla.
Myös kasvikokoelmat todistavat tapahtuman.

Lumikärhö 'Fargesioides' on Jaltalla vuonna 1956 syntynyt lajihybridi. Kasvuvoima tullee toiselta vanhemmalta(C.vitalba) ja komea kukinta toiselta(C.potaninii)

v1714 tuotiin Eurooppaan Chilestä intiaanien viljelemää chilenmansikkaa. Se risteytyi virginianmansikan kanssa.

Tetraploidiset kasvilajit "Tragopogon mirus" ja "Tragopogon miscellus" ovat todistettavasti syntyneet (allopolyploidisesti) viitisenkymmenta vuotta sitten. Tapahtuma havainnoitiin paikan päällä.

PUOLIKKAAT ELÄIMET

Välimuoto-olentoja,jotka osoittavat,että evoluutiota ja muuntelua tapahtuu tänäkin päivänä. Kreationistien mielestä näiden pitäisi omata "puolikkaita elimiä" tai muuta ihmeellistä. Tälläinen puolikas elin ei edes olisi evoluutioteorian mukainen: Sen sijaan evoluutiossa oletetaan yksinkertaisempia rakenteita, jotka täysin toimivia. Evoluutio olettaa sarjan toimivia elimiä, ilman että olisi ainuttakaan puolikasta elintä. Osoitan näillä esimerkeillä, että "yksinkertaisemmatkin välimuodot" elimissä ja rakenteissa voivat hyvin olla toimivia.

Liejuryömijä: Sammakon ja kalan välimuoto. On todennäköinen reliktilaji,joka on säilynyt koska se on kilpailukykyinen omassa ekologisessa lokerossaan.(Vielä astetta kidusmaisempi keuhko: Labyrinttikaloilla(mm.taistelukala)on kidusten lisäksi labyrinttimäinen elin hengittämiseen. Kalat pystyvät tällä elimellään hengittämään ilmakehästä happea. Labyrinttielin on kehittynyt sopeutumana:mahdollistaa elämän melko hapetomissa vesissä.)

Schindleria brevipinguis-kala on alkuselkäjänteisen ja kalan välimuoto: parin kuukauden elämänsä aikana se kasvaa 7-9mm mittaiseksi,sillä ei ole ollenkaan suomuja.

Hylkeet ovat selvästi maaeläimen ja vesieläimen välimuoto. Pesivät maalla,liikkuu huonosti maalla. Hengittävät ilmaa,vaikka elää suurimman osan elostaan vedessä.

Valaat:Selvästi merielämään hyvin sopeutuneita maaeläimiä. Siitä ihana evoluution esimerkki,että on löydetty välimuotofossiileja. Astetta enemmän vesieläimiä kuin edellä mainitut hylkeet. Joskus nykyäänkin valailla tapahtuu mutaatio jonka kautta niille kasvavat jalan luut.

Vesiliskot. Lasketaan sammakkoeläimiksi. Ulkonäöltään kuitenkin ja hyvin liskojen näköisiä. Sammakkomainen iho,ei liskojen keratinisoitunutta epiteelikerrosta.

Liito-orava: Selvästi erilaistunut pitkälle hyppivistä oravista. Nahkapoimu pidentänyt hyppyjä.

Lepakko: Lentäviä nisäkkäitä.

Hoazin: Tunnettaan myös nimillä "töyhtökana" ja "haisulintu". Omaa paljon liskolinnun erikoisia piirteitä,esimerkiksi kynnet siipien päissä. Niillä on samanlainen rintalasta kuin liskolinnulla. Laji ei ole myöskään kovin hyvä lentäjä.

Vaskitsa: Jalaton lisko.

Q(beta)virus: Ei tarvitse jakaantumiseensa solun aineenvaihduntaa. Sille riittää liemi,jossa on sen tarvitsemia kemiallisia aineita. Eli on jonkinlainen viruksen ja elävän solun välimuoto. Spiegelmann halusi tehdä yksinkertaisimman kahdentujan. Hän otti lähtökohdaksi Q beta viruksen. Yksinkertaitamalla(valintapaine)saatiin aikaan 220 emäksen kääpiöperimällä varustettu kahdentuja, ns."Spiegelmannin hirviö".

*Nosiko Okamoton ja Isao Inouyen tutkima yksisoluinen Hatena -siimaeliö on aluksi väritön peto, joka saalistaa muita yksisoluisia eliöitä. Jos se pyydystää Nephroselmis -lahkon yksisoluisen levän, muuttuu se vihreäksi ja muuttuu pedosta fotosynteesin kautta eläväksi. Jakautuessaan leväosakas ei jakaudu, jolloin uusi yksilö on jälleen väritön peto. Symbioosissa elävät lajit osoittavat endosymbioositeorian mahdolliseksi ja toimivaksi.

ONNISTUNEITA LAJIUTUMISKOKEITA

Ahearn, J. N.(1980)"Evolution of behavioral reproductive isolation in a laboratory stock of Drosophila silvestris."
Barton, N. H., J. S. Jones and J. Mallet.(1988)"No barriers to speciation."
Baum, D.(1992)"Phylogenetic species concepts. Trends in Ecology and Evolution."
Boraas, M. E.(1983)"Predator induced evolution in chemostat culture."
Breeuwer, J. A. J. and J. H. Werren.(1990)"Microorganisms associated with chromosome destruction and reproductive isolation between two insect species."
Budd, A. F. and B. D. Mishler.(1990)"Species and evolution in clonal organisms -- a summary and discussion."
Bullini, L. and G. Nascetti.(1990)"Speciation by hybridization in phasmids and other insects."
Butters, F. K.(1941)"Hybrid Woodsias in Minnesota."
Butters, F. K. and R. M. Tryon, jr.(1948)"A fertile mutant of a Woodsia hybrid."
Brock, T. D. and M. T. Madigan.(1988) "Biology of Microorganisms."
Callaghan, C. A.(1987)"Instances of observed speciation."
Castenholz, R. W.(1992)"Species usage, concept, and evolution in the cyanobacteria (blue-green algae)."
Clausen, J., D. D. Keck and W. M. Hiesey.(1945)"Experimental studies on the nature of species. II. Plant evolution through amphiploidy and autoploidy, with examples from the Madiinae."
Cracraft, J. (1989)"Speciation and its ontology: the empirical consequences of alternative species concepts for understanding patterns and processes of differentiation."
In Otte, E. and J. A. Endler [eds.]"Speciation and its consequences."
Craig, T. P., J. K. Itami, W. G. Abrahamson and J. D. Horner.(1993)"Behavioral evidence for host-race fromation in Eurosta solidaginis."
Cronquist, A.(1978)"Once again, what is a species? Biosystematics in agriculture."
Cronquist, A.(1988)"The evolution and classification of flowering plants (2nd edition)."
Crossley, S. A.(1974)"Changes in mating behavior produced by selection for ethological isolation between ebony and vestigial mutants of Drosophilia melanogaster."
de Oliveira, A. K. and A. R. Cordeiro.(1980)"Adaptation of Drosophila willistoni experimental populations to extreme pH medium. II. Development of incipient reproductive isolation."
de Queiroz, K. and M. Donoghue(1988)"Phylogenetic systematics and the species problem."
de Queiroz, K. and M. Donoghue(1990)"Phylogenetic systematics and species revisited."
de Vries, H.(1905)"Species and varieties, their origin by mutation."
de Wet, J. M. J.(1971)"Polyploidy and evolution in plants."
del Solar, E.(1966)"Sexual isolation caused by selection for positive and negative phototaxis and geotaxis in Drosophila pseudoobscura."
Digby, L.(1912)"The cytology of Primula kewensis and of other related Primula hybrids."
Dobzhansky, T.(1937)"Genetics and the origin of species."
Dobzhansky, T.(1951)"Genetics and the origin of species (3rd edition)."
Dobzhansky, T. and O. Pavlovsky(1971)"Experimentally created incipient species of Drosophila."
Dobzhansky, T.(1972)"Species of Drosophila: new excitement in an old field."
Dodd, D. M. B.(1989)"Reproductive isolation as a consequence of adaptive divergence in Drosophila melanogaster."
Dodd, D. M. B. and J. R. Powell(1985)"Founder-flush speciation: an update of experimental results with Drosophila."
Donoghue, M. J.(1985)"A critique of the biological species concept and recommendations for a phylogenetic alternative."
Du Rietz, G. E.(1930)"The fundamental units of biological taxonomy."
Ehrman, E.(1971)"Natural selection for the origin of reproductive isolation."
Ehrman, E.(1973)"More on natural selection for the origin of reproductive isolation."
Feder, J. L., C. A. Chilcote and G. L. Bush(1988)"Genetic differentiation between sympatric host races of the apple maggot fly, Rhagoletis pomonella."
Feder, J. L. and G. L. Bush(1989)"A field test of differential host-plant usage between two sibling species of Rhagoletis pomonella fruit flies (Diptera:Tephritidae) and its consequences for sympatric models of speciation."
Frandsen, K. J.(1943)"The experimental formation of Brassica juncea Czern. et Coss.
Frandsen, K. J.(1947)"The experimental formation of Brassica napus L. var. oleifera DC and Brassica carinata Braun."
Galiana, A., A. Moya and F. J. Alaya(1993)"Founder-flush speciation in Drosophila pseudoobscura: a large scale experiment."
Gottleib, L. D.(1973)"Genetic differentiation, sympatric speciation, and the origin of a diploid species of Stephanomeira."
Halliburton, R. and G. A. E. Gall.(1981)"Disruptive selection and assortative mating in Tribolium castaneum."
Hurd, L. E., and R. M. Eisenberg(1975)"Divergent selection for geotactic response and evolution of reproductive isolation in sympatric and allopatric populations of houseflies.
Karpchenko, G. D.(1927)"Polyploid hybrids of Raphanus sativus L. X Brassica oleraceae"
Karpchenko, G. D.(1928)"Polyploid hybrids of Raphanus sativus L. X Brassica oleraceae."
Kilias, G., S. N. Alahiotis and M. Delecanos(1980)"A multifactorial investigation of speciation theory using Drosophila melanogaster."
Knight, G. R., A. Robertson and C. H. Waddington(1956)"Selection for sexual isolation within a species."
Koopman, K. F.(1950)"Natural selection for reproductive isolation between Drosophila pseudoobscura and Drosophila persimilis."
Levin, D. A.(1979)"The nature of plant species."
Lokki, J. and A. Saura.(1980)"Polyploidy in insect evolution."
Macnair, M. R. and P. Christie(1983)"Reproductive isolation as a pleiotropic effect of copper tolerance in Mimulus guttatus."
Manhart, J. R. and R. M. McCourt(1992)"Molecular data and species concepts in the algae."
Mayr, E.(1942)"Systematics and the origin of species from the viewpoint of a zoologist."
Mayr, E.(1982)"The growth of biological thought: diversity, evolution and inheritance."
MA. McCourt, R. M. and R. W. Hoshaw(1990)"Noncorrespondence of breeding groups, morphology and monophyletic groups in Spirogyra (Zygnemataceae; Chlorophyta) and the application of species concepts."
McPheron, B. A., D. C. Smith and S. H. Berlocher(1988)"Genetic differentiation between host races of Rhagoletis pomonella."
Meffert, L. M. and E. H. Bryant(1991)"Mating propensity and courtship behavior in serially bottlenecked lines of the housefly."
Mishler, B. D.(1985)"The morphological, developmental and phylogenetic basis of species concepts in the bryophytes."
Mishler, B. D. and M. J. Donoghue(1982)"Species concepts: a case for pluralism."
Muntzing, A.(1932)"Cytogenetic investigations on the synthetic Galeopsis tetrahit."
Nelson, G.(1989)"Cladistics and evolutionary models."
Newton, W. C. F. and C. Pellew.(1929)"Primula kewensis and its derivatives."
Otte, E. and J. A. Endler (eds.)(1989)"Speciation and its consequences."
Owenby, M.(1950)"Natural hybridization and amphiploidy in the genus Tragopogon."
Pasterniani, E.(1969)"Selection for reproductive isolation between two populations of maize."
Powell, J. R.(1978)"The founder-flush speciation theory: an experimental approach."
Rabe, E. W. and C. H. Haufler(1992)"Incipient polyploid speciation in the maidenhair fern (Adiantum pedatum, adiantaceae)"
Rice, W. R.(1985)"Disruptive selection on habitat preference and the evolution of reproductive isolation: an exploratory experiment."
Rice, W. R. and E. E. Hostert(1993)"Laboratory experiments on speciation: What have we learned in forty years?"
Rice, W. R. and G. W. Salt(1988)"Speciation via disruptive selection on habitat preference: experimental evidence."
Rice, W. R. and G. W. Salt(1990)"The evolution of reproductive isolation as a correlated character under sympatric conditions: experimental evidence."
Ringo, J., D. Wood, R. Rockwell, and H. Dowse(1989)"An experiment testing two hypotheses of speciation."
Schluter, D. and L. M. Nagel(1995)"Parallel speciation by natural selection."
Shikano, S., L. S. Luckinbill and Y. Kurihara(1990)"Changes of traits in a bacterial population associated with protozoal predation."
Smith, D. C.(1988)"Heritable divergence of Rhagoletis pomonella host races by seasonal asynchrony."
Soans, A. B., D. Pimentel and J. S. Soans(1974)"Evolution of reproductive isolation in allopatric and sympatric populations."
Sokal, R. R. and T. J. Crovello(1970)"The biological species concept: a critical evaluation."
Soltis, D. E. and P. S. Soltis(1989)"Allopolyploid speciation in Tragopogon: Insights from chloroplast DNA."
Stuessy, T. F.(1990)"Plant taxonomy."
Thoday, J. M. and J. B. Gibson(1962)"Isolation by disruptive selection."
Thoday, J. M. and J. B. Gibson(1970)"The probability of isolation by disruptive selection."
Thompson, J. N.(1987)"Symbiont-induced speciation."
Vrijenhoek, R. C.(1994)"Unisexual fish: Model systems for studying ecology and evolution."
Waring, G. L., W. G. Abrahamson and D. J. Howard(1990)"Genetic differentiation in the gall former Eurosta solidaginis (Diptera:Tephritidae) along host plant lines."
Weinberg, J. R., V. R. Starczak and P. Jora.(1992)"Evidence for rapid speciation following a founder event in the laboratory."
Wood, A. M. and T. Leatham(1992)"The species concept in phytoplankton ecology."
Yen, J. H. and A. R. Barr(1971)"New hypotheses of the cause of cytoplasmic incompatability in Culex pipiens L."