Löysin netistä jokseenkin jonninjoutavan sivun, joka väittää kumoavansa ruotsin opetuksen pakollisuuden puolesta esitetyt argumentit. Katsotaan.
"Vapaaehtoinen ruotsin opiskelu olisi kuitenkin Suomelle edullinen vaihtoehto."
Tämä väite esitetään sivun alussa perusteetta. Jo se kertoo jotain sivun yleisestä sävystä: perusteettomilla heitoilla ja poliittisella propagandalla on huomattavasti tärkeämpi sija tällä sivulla kuin millään tosiasiallisilla perusteluilla.
"1.Väite: Joka tapauksessa on vain suomalaisille eduksi osata pohjoismaista yleiskieltä, ruotsia."
Tämä väite esitetään tietenkin mahdollisimman absurdissa muodossa: ruotsi ei tietenkään ole pohjoismainen yleiskieli. Mitään väitettä ei kuitenkaan voi kumota viittaamalla sen "reductio ad absurdumiin". Tosiasia on, että ruotsista on apua muita skandinaavisia kieliä luettaessa. Tietenkin siihen tarvitaan harjoittelua.
"Vastaväite: Suomalaisille olisi edullista osata muitakin kieliä. Esimerkiksi saksan, venäjän, italian, espanjan, ranskan, jne. (keksi itse lisää) kielten osaamisesta olisi suomalaisille paljon hyötyä."
Kaikkia näitä kieliä opetetaan ja osataan Suomessa laajalti, ainakin kieliammattilaisten ja kaupan ammattilaisten keskuudessa, ja niitä on tarpeen mukaan mahdollista oppia myös aikuisiällä - onhan meillä yliopistot, työväenopistot ym. Sikäli kuin näiden kielten osaajista mitään oleellista pulaa on, sen syynä lienee pikemminkin koulutuspaikkojen puute ja kielialan huono palkkaus sekä puuttuva arvostus. Kielitaidon tarpeesta puhutaan kyllä juhlapuheissa, mutta kielialalle kouluttautuvat henkilöt leimataan säännöllisesti "kilteiksi typeriksi tytöiksi", joiden työ on tarpeellisuudeltaan ja arvoltaan vain miljoonasosa machojen matemaatikkojen ja insinöörien työstä.
"Myös oman äidinkielen parempi osaaminen olisi hyväksi. Muillekin kuin kieliaineille pitäisi löytyä enemmän tilaa opetussuunnitelmissa."
Ja tässä näemmekin sen kielialan halveksunnan yhtyneenä yleiseen myyttiin, että koulussa muka on liikaa kieliä. Matemaattis-luonnontieteellisiä aineita sitä vastoin muka on aina liian vähän. En kiellä niiden yleissivistyksellistä arvoa, mutta niiden opetus oli ainakin minun aikanani tehotonta ja surkeaa, eikä esiintynyt minkäänlaista pyrkimystä yhdistää tai mukauttaa esim. samanaikaisia laajan matematiikan ja laajan fysiikan kurssisisältöjä toisiinsa. Koska nämä aineet ovat loukkaamaton pyhä lehmä, en usko että niiden opetuksesta nyttemminkään on kehdattu ottaa löysiä pois.
"Mutta pakkoruotsi vie tilaa muilta kouluaineilta. Se on yksinkertainen tosiasia, jota mikään vääristelty logiikka ei muuksi muuta."
Väite on triviaali. Mikä tahansa kouluaine vie tilaa toisilta kouluaineilta. Pakkomatematiikka vie tilaa toisilta kouluaineilta. Pakkoliikunta vie...jne. On varsin alkeellinen propagandatemppu heittää jokin itsestäänselvyys kyllin kiihkomielisesti.
"Näin ollen pakkoruotsi on siis voimavarojen tuhlaaja ja siten kansantaloudellinen rasite Suomen kansalle, joka maksaa tuhlauksen veroina."
"Näin ollen" viittaa johonkin edellä muka tulleeseen todistukseen, josta ei kuitenkaan näy jälkeäkään tuota edelläolevaa truismia lukuunottamatta. "Kansantaloudellinen rasite" on pelkkää tyhjää isottelua, ja muutkin tehosanat ovat tunteella ladattua poliittista puppua ilman perusteluja: "tuhlaus", "vero". Sanan "tuhlaaja", "tuhlaus" toistaminen samassa virkkeessä on propagandaksikin läpinäkyvää jankkaamista. Mitään ei voi todistaa oikeaksi pelkällä inttämisellä.
"Joillekin pakkoruotsi on hyödyllinen, mutta sitä on turha yleistää."
Tämäkin on triviaali heitto, jollaiseen vetoamalla voidaan todistaa mitä tahansa. Saman voi sanoa mm. pakkomatematiikasta pakkoderivointeineen ja pakkointegrointeineen.
"Ruotsin kieli on yliarvostettu Suomessa. Sen osaamisen myönteisiä vaikutuksia suomalaisten elämään on yliarvioitu."
Edelleenkin tyhjä ja perustelematon heitto. Sivun laatija tekisi fiksummin jos ottaisi ne "myönteiset vaikutukset" tarkasteltavakseen ja kumoaisi ne. Tällaisena tämä on kuitenkin vain abstraktia ilmassa leijuvaa töhkää, jollaista kuka tahansa voi väittää.
"Enkä malta olla lisäämättä: On se hyvä, että useimmat ruotsalaiset osaavat englantia, koska me suomalaisetkin usein valitsemme sen."
Tässä tietenkin luodaan mielikuvaa siitä, että kansainvälisen roskakulttuurin vääjäämättä meille pakottama englanti olisi jotain vapaasti valitsemaamme. Näin pelkkää englantia solkkaavat populäärikulttuurinistit voivat tuntea itsensä joksikin muuksi kuin markkinavoimien heittopusseiksi ja pitää kaikkien muidenkin solkkaamaa kyökkienglantiaan osoituksena individualistisesta valinnanvapaudestaan.
"2.Väite: Ruotsin kieli on osa yleissivistystä. Kyllä sitä kuuluu osata."
Tällekään väitteelle ei esitetä niitä perusteluja, joita sen kannattajat esittäisivät. Se heitetään keskelle keitelettä, eikä paneuduta pohtimaan vastapuolen perusteluja edes muodon vuoksi.
"Vastaväite: Samalla tavoin voitaisiin väittää venäjää, saamea, romania tai mitä tahansa vähemmistökieltä (somalia?) hienosti yleissivistykseksi. Koko yleissivistys-käsitteen kanssa ollaan muutenkin aivan tuuliajolla."
Tässäkään ei ole kyse argumentaatiosta, vaan paskanjauhannasta. Koko
sana "yleissivistys-käsite" tuomitaan "hienojen" herrojen höpinäksi
sen sijaan että:
1) Määriteltäisiin käsite "yleissivistys"
2) Lueteltaisiin argumentit, joiden mukaan ruotsi on "yleissovistystä"
3) Pyrittäisiin kumoamaan nämä argumentit.
Tietenkään ei vaivauduta pohtimaan sitä, että ruotsin taitoa tarvitaan monilla käytännön ammattialoilla kaksikielisessä maassa (sairaanhoitajista alkaen), puhumattakaan siitä että sitä tarvitaan monilla akateemisilla aloilla, jotka jotenkin liittyvät historiaan tai Suomen entisaikaan (historioitsijat, museot), puhumattakaan monista Suomen historiaan liittyvistä harrasteista (sukututkimus). Mutta hurrivihaajan tavallinen vastaväite tietysti on: jos työssä tarvitaan ruotsia, se on tarpeeton työ, ja jos harrasteessa tarvitaan ruotsia, se on huono harraste.
"Äidinkieli ja joitain universaaleja aineita voitaisiin hyväksyä yleissivistykseksi. Pakkoruotsi ei ole universaali lukuaine. Suomessa se on vain pienen vähemmistön äidinkieli."
Tämä ei edelleenkään muuta sitä miksikään, että ennen Aleksis Kiveä kaikki Suomessa kirjoitettu - myös "suomenmieliseksi" laskettava - kirjallisuus oli ruotsinkielistä. Ruotsin osaaminen on siksi tärkeä osa suomalaisen humanistista yleissivistystä.
"Ei ole sinänsä huono ajatus velvoittaa koululaisia opiskelemaan kieliä ja vähintään yhtä vierasta kieltä äidinkielen lisäksi. Me suomalaiset emme ole yksin tässä maailmassa. Haluamme vaikuttaa tasa-arvoisina tämän maailman asioihin yhdessä muiden kansojen joukossa."
Kaunista sanahelinää, joka kalskahtaa poliittiselta juhlapuhekieleltä. Argumenttina se on kuitenkin yhtä tyhjän kanssa: truismi, jolla voidaan perustella mitä vain.
"Mutta siinä tapauksessa suomalaisten valittavina pitäisi olla todellisia maailmankieliä,eikä vaihtoehtoja saisi rajata etukäteen jonkun nimenomaan pohjoismaisen naapurimaan kielen hyväksi. Valikoimassa voisi olla arabia, kiina, venäjä, espanja, ranska, saksa, italia, japani ja muita tunnetumpia ja puhutumpia kieliä."
Valikoimassa onkin: niille jotka kieliä opiskelevat. Ja päätyvät huonosti palkattuihin ja vähäarvoisina pidettyihin töihin.
"3.Väite: Ruotsin kieli on rikkaus. Variaatioita: Taitaa ruotsalaisilla olla enemmän vaikutusvaltaa Suomessa kuin mitä on heidän suhteellinen väestöosuutensa. On se mukava käydä laivallakin, kun vähän ymmärtää, mitä puhutaan."
Tässäkin rakennetaan hataraa olkinukkea: vastapuolen argumentit esitetään tyhjänä ja perusteettomana sanahelinänä ("ruotsi on rikkaus") tai sitten suoranaisena nöyristelynä "ruotsinkielisten vaikutusvallan" edessä.
"Vastaväite: Suomen kieli on vielä enemmän rikkaus, ainakin suomalaisille."
Yksi tyhjä retorinen heitto toista tyhjää retorista heittoa vastaan. Kumpaakaan väitettä ei perustella eikä yritä selittää. Tuntuu siltä kuin kuuntelisi paavin ja Jerusalemin muftin huutokisoja: "Allah on suurin!" "Ei kun Jeesus!"
"Minkä tahansa ilmiselvästi turhan ja ylimääräisen pakkosyöttö on haitallista. Näin on myös pakkoruotsin kohdalla."
Jälleen kerran "pakkoruotsi" on "ilmiselvästi turhaa". Ilmiselvyys on selvää vain liturgiamestarille, joka on ilmiselvän rakastunut omaan ääneensä. Perusteluista ei kuulla taaskaan yhtään mitään, koska asian tulee olla "ilmiselvä" kaikille oikeinajatteleville ilman perusteitakin; ja se, joka perusteita penää, on jo pakkoruotsittaja.
"Pakkoruotsin rikkauden pakkosyöttö haittaa muista kielirikkauksista nauttimista huomattavasti. Pakkoruotsi on sen vuoksi Suomen suomenkielisten sortamista. Se rajoittaa vapautta."
Edelleenkin tyhjää propagandaa. Tunteenomaisilla retorisilla heitoilla ei todisteta mitään.
"4.Väite: Ruotsin opetteleminen on suomalaisille tärkeää, jotta he oppisivat sitten helpommin muita kieliä, esimerkiksi saksaa, jonka kielioppi on hyvin lähellä ruotsia."
Tämä toimii kokemukseni mukaan kahteen suuntaan: hyvällä saksalla saadaan ruotsi opittua samalla vaivalla.
"Vastaväite: Tässä olisikin hyvä peruste saksan kielen lukemiselle ruotsin sijasta. Saksaa puhuvia taitaa olla Euroopassa enemmän kuin ruotsia puhuvia. Sittenhän ne harvat suomalaiset, jotka ruotsia tarvitsevat, voisivat saksan kielen opintojen jälkeen tai sen rinnalla lukea vapaaehtoisesti ruotsia."
Tässäkin esiintyy johdattelua: "ne harvat suomalaiset..." Emme ole vielä nähneet perustelua, miksi vain "harvat". Sekin kuuluu niellä kyseenalaistamatta, "bi-laa kaifa", kuten arabiaksi sanotaan. "Eurooppaan" on helppo vedota, mutta Eurooppa ei ole siirtynyt kilometriäkään meitä lähemmäs siksi että kuulumme EU:hun. Saksan kielen ylimpänä ystävänä tekee pahaa joutua sanomaan tätä, mutta kuten Ola[ Pedersen]kin äveriään liikemiehen elkein totesi taannoin, jos hän tekee bisnestä Saksaan päin, hän voi käännättää asiakirjat saksaan ja saksasta vaivattomasti jollakulla asiantuntijalla, esim. minulla.
"Suomessa ei opeteta peruskouluissa pakkosaksaa, mutta hiukankin matematiikkaa tajuavalla järki sanoo, että sekin olisi vähemmän huonosti perusteltu pakkoaine kuin pakkoruotsi."
Matematiikkaan vetoamalla jo näemme, mihin ryhmään propagandistimme vetoaa: niihin nörtteihin, joita kielten (paitsi englannin) opiskelu (saksan kieli mukaanlukien) ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta joiden turhamaisuutta hivellään tuollaisella retoriikalla.
Ne saksalaiset eivät edelleenkään asu meidän maassamme, eivät julkaise saksankielisiä lehtiä kaupungeissamme eivätkä harjoita täällä vireää kulttuurielämää. Saksa on tärkeä kieli, mutta se ei ole suomalaisen yhteiskunnan kieli.
"Eivät suomalaiset yleisesti ottaen vihaa kielten opiskelua, mutta ei ole toisaalta mikään ihme, jos motivaatio pakkoruotsin lukemiseen on heikko."
Tässäkin näkee selvästi kohderyhmän: kielissä pärjäämättömät. Itsestään selvästi väitetään tai vihjataan, että suomalaisilla muka on vaikeuksia oppia kieliä, ja motivaation puute pannaan ruotsin kielen (ei esimerkiksi kielialan alhaisen arvostuksen ja huonon palkkauksen) syyksi.
"5.Väite: Ruotsi on helppo kieli."
On se ihan asiallisen helppo verrattuna vaikka saksaan.
Tämän väitteen variaationa heitetään (perusteetta) "miksi kaikki haluavat opetella englantia?" Luodaan siis tarpeeton vastakkainasettelu englannin ja ruotsin välille, ikään kuin kyseessä olosi jonkinlainen joko-tai -tilanne.
"Vastaväite: Onko se helppo kieli? Jos ruotsin kieli on kerran niin tavattoman helppo, eikö ole kohtuullista antaa nuorten vapaasti valita kyseinen helppous, jos ei ennemmin, niin sitten myöhemmin, mikäli sitä sattuu myöhemmässä elämänsä vaiheessa tarvitsemaan? Helpon kielen oppii varmaan kohtuullisessa ajassa myöhemminkin."
Asianomainen ei tietenkään myönnä, että ainakin kieliopin puolesta ENGLANTI on se helpoin kieli, joten sen opetusta voisi näillä samoilla perusteilla vähentää tai vapaaehtoistaa. Tässä litaniassa on kyse siitä iättömästä totuudesta, että ideologille kaikki todistaa aina vain hänen omat väitteensä oikeaksi. Lisäksi edelleen johdattelemalla leimataan ruotsin kielen tarve aksiomaattisesti vähäiseksi ja mitättömäksi ("mikäli sitä sattuu myöhäisemmässä elämänsä vaiheessa tarvitsemaan"). Retoriikka ei edelleenkään tarkoita samaa kuin argumentaatio.
"Englannin opiskelun suosiolle on yksinkertainen syy: Se on todellinen maailmankieli."
Tämäkin on triviaalinen heitto, jolla koetetaan luoda tarpeetonta vastakkainasettelua englannin ja ruotsin välille. Se osoittaa taaskin, että kohderyhmänä ovat ainoana vieraana kielenään englantia osaavat henkilöt, joilla on jatkuva tarve vakuutella itselleen, että englanti riittää hyvin eikä muiden kielten osaamattomuudesta tarvitse tuntea alemmuutta.
"6.Väite: Kansakunnan yhtenäisyys edellyttää, että osataan molempia kotimaisia."
Aivan.
"Vastaväite: Yhtenäisyyden turvaa jo sekin, että vähemmistö opettelee enemmistön kielen. Hallituksen yhtenäisyys ratkeaa sillä, että jätetään RKP pois hallituksesta."
Tässä vaiheessa sivun laatija ei enää yritäkään hillitä itseään, vaan paljastaa, että ruotsin kielen vastustaminen on hänelle itsetarkoitus. RKP - joka hänelle tietenkin on yksi yhteen sama kuin ruotsinkieliset ja ruotsinkielisten osallistuminen politiikkaan - on jätettävä pois hallituksesta. Miksi, sitä hän ei kerro. Miltei kuulen hänen äänensä nousevan kohti hysteeristä falsettia.
"7.Väite: Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhteinen historia. Historiallisista syistä suomalaiset ovat jonkin verran ruotsalaisia."
Aivan totta.
"Vastaväite: Miten yhteinen historia tähän pakkoruotsiksi kutsuttavaan ongelmavyyhtiin liittyy, kun kyseessä kuitenkin on kouriintuntuva nykyajan suomalaisia koskettava rasite?"
Edelleenkin vedotaan tyhjiin iskusanoihin - "ongelmavyyhti", "rasite". Hysteerinen sävy käy yhä ilmeisemmäksi. Ainoatakaan selkeää argumenttia, ainoatakaan tilastotietoa ei ole vielä esitetty. Lukijoiden tulee vain uskoa propagandaan ja retoriikkaan.
Historiaan vetoaminen ruotsin PUOLESTA kielletään. Mutta jos tunnen pappenheimilaiseni, luulen että kohta saarnaajamme alkaa vedota historiaan löytääkseen sieltä argumentteja ruotsia VASTAAN. Tämä on laajemminkin näiden pakkosuomettajien vika: vastapuolelle ei anneta tasapuolisia oikeuksia vedota esim. historiaan. Historialla saa perustella ruotsin tarpeettomuutta tai vahingollisuutta; mutta jos sillä perustelee ruotsin hyödyllisyyttä, silloin historiaan vetoaminen julistetaan heti epäoleelliseksi horinaksi.
"Pakkoruotsi on nykyajan Suomea ja nykyajan suomalaisia koululaisia ja opiskelijoita haittaava henkinen ja kansantaloudellinen taakka. Se on täysin ylimääräinen ja turha. Se on kuitenkin nykypäivää. Meidän ei pidä keskittyä surkuttelemaan menneisyyden vääriä valintoja, vaan korjata nykyisyydessä, mitä korjattavissa on. Pakkoruotsi on korjattavissa oleva virhe."
Tämäkin on taas tunteenomaista vanhojen iskusanojen toistelua: haitata, kansantaloudellinen taakka, ylimääräinen, turha, väärä, virhe. Edelleenkään tyhjien sanojen inttäminen ei ole argumentaatiota.
"Ruotsalaisten tuoma sivistys oli miekkalähetystä sen jälkeen, kun Suomella oli jo oma kristitty piispa, ei Ruotsin ansiosta, vaan Tanskan. Ruotsi opetti suomalaisille, että Suomen kansa on alempaa rotua. Tämäkö siis oli sitä sivistystä?"
Tässä on kyseessä häthätää historiasta poimittuja pätkiä. Mitenkään ottamatta kantaa miekkalähetyksen etiikkaan totean, että miekkalähetys ei ollut erityisesti Ruotsin harrastus, vaan aikakauden tapa. Lisäksi ei ole mitään epäloogista siinä, että Ruotsille jo vallatuilla rintamailla vaikuttaa kristitty piispa, samalla kun sotilaat vielä käyvät sotia sisämaassa.
Mitä sitten rotuoppeihin tulee, ne olivat 1800-luvun muoti. Suurimman osan siitä ajasta, kun Suomi kuului Ruotsiin, uskonnollinen ja valtiollinen yhteenkuuluvuus oli kieltä tärkeämpi lojaalisuuden määrittäjä.
"8.Väite: Ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi suomalaisten on osattava jonkin verran ruotsia. Tämä on ratkaistu kätevästi velvoittamalla kaikki koululaiset opettelemaan ruotsia."
Niin onkin. Ja toisin päin.
"Variaatioita: Pitäähän meidän ruotsalaistenkin kanssa tulla toimeen."
Niin pitääkin.
"On ruotsinkielisten sortoa, jos kaikki eivät osaa ruotsia."
Onhan se jossain mielessä.
"Ruotsinkielisillä on oikeus saada palvelut ruotsiksi."
Aivan totta, niin se on perustuslakiin präntättykin.
"Vastaväite:Ensinnäkin haluan huomauttaa, että muita kielivähemmistöjä ei Suomessa kohdella noin suloisesti."
Ei niin. Mutta siihen suuntaan olisi hyvä pyrkiä. [Huomatkaa taas sana "kohdellaan". Vähemmistöt eivät siis ole osa yhteistä kansaa, vaan heitä armollisesti "kohdellaan".]
"Mutta varsinainen tosiasia on se, että ruotsinkielistenkin palvelut voidaan turvata mainiosti ilman pakkoruotsia."
Sanoo kuka? Jatkuvasti kuulee kauhutarinoita yksinäisistä ruotsinkielisistä mummoista (joiden hyväkin suomentaito unohtuu vanhainkoti-iässä), jotka jäävät yksin, ahdistuksiin ja eristyksiin keskellä suomenkielistä hoitolaitosta.
"Esimerkiksi Sveitsissä ei varsinaista hallitsevaa kielienemmistöä olekaan, vaan siellä on neljä varsin suurta kieliryhmää."
Miten tämä liittyy asiaan? Sitä paitsi retoromaanit ja italialaiset ovat suuruusluokaltaan samaa sarjaa kuin suomenruotsalaiset. Ranska ja ennen kaikkea saksa - jos sitä niiden sössöä saksaksi voi kutsua - ovat käytännössä hallitseva enemmistö.
"Sveitsiläiset ovat ratkaisseet asian viisaasti kohdistamalla erikieliset palvelut alueellisesti. Kaikki he opiskelevat oman äidinkielensä ja vapaaehtoisesti muita kieliä valintansa mukaan, eikä pakolla."
Sveitsin koko hallintojärjestelmä vain on hieman toinen kuin meillä - Sveitsi on sisäisesti itsenäisten kantonien valaliitto. Alueellisuus on siellä siis aivan toista luokkaa kuin meillä. Sitä paitsi ensimmäinen sveitsinsaksan sana, jonka olen oppinut, on Kontaktverweigerung, kosketuksesta kieltäytyminen. Tällä iskusanalla haluttiin sanoa, että Sveitsin eri kieliryhmät osaavat huonosti toistensa kieliä, tietävät toisistaan vähän ja välttelevät toistensa seuraa siinä määrin, että valtakunnan yhtenäisyydestä on aihetta tuntea huolta.
"Suomessa ruotsin kielen osaamisen vaatimus voitaisiin muutenkin kohdistaa tarkemmin, paitsi alueellisesti, myös ammattikunnittain. Tälläkin tavoin voimavarat paremmin suuntaamalla tuotettaisiin parempia palveluja ja kokonaisuuden kannalta paljon nykyistä edullisemmin."
Erityisten kurssien järjestäminen erityisille ammattiryhmille ei välttämättä ole halvempaa kuin koko ikäluokan opettaminen, se voi jopa tulla kalliimmaksi, kun joka kerta on vuokrattava erikseen niin opetustilat kuin opettaja.
"9.Väite: Minulle on ollut ruotsin kielen osaamisesta hyötyä. Kyllä ruotsin kieli kannattaa pitää pakollisena."
Tottapa juuri! :) Tämän väitteen varianttina viitattiin muuten ruotsin tärkeyteen historiantutkimukselle.
"Vastaväite: Tämä on läheistä sukua edelliselle (katso yllä). Näitä saa lukea ja kuulla valitettavan usein."
Tässäkin meillä on jo arvottava, tunteeseen vetoava attribuutti "valitettava".
"Se, mikä on yhdelle ihmiselle sattumoisin hyväksi, ei ole välttämättä hyväksi muille."
Tämäkin on itsestäänselvyys, jolla voitaisiin perustella mitä tahansa, esimerkiksi pakkomatematiikan poistamista.
"Usein pakkoruotsia kannattavat ne, jotka ovat sattumoisin hyötyneet sen taitamisesta työelämässä."
Tässä paino on sanalla "sattumoisin". Taas kerran kyse on pelkästä retorisesta väheksynnästä, joka kaipaisi esim. tilastotietoja tuekseen. Tuollaisia taivuttelusanoja voi tunkea sekaan ihan niin paljon kuin haluaa, mutta eivät ne mitään todista.
"Eivätkä he välitä yhtään siitä, että useimmat muut eivät hyödy."
Tässäkin esitetään todistamattomia väitteitä ja moralisoidaan toisen osapuolen kanta. Ei tulla ajatelleeksi toista tulkintaa, sitä, että ruotsin kielestä hyötyjä on hyvin epäitsekäs levittäessään tätä siunausta kaikille. Itsekkyyttä voisi olla se, että ruotsin osaaja yrittää pitää ruotsin taidon harvojen herkkuna. Silloin hän tietenkin pyrkisi saamaan ruotsin opetuksen valinnaiseksi, ettei tulisi liikaa kilpailijoita.
"Oma napa vain on tärkein ja oma näkökulma on ahdas. Kun itse on hyötynyt pakkoruotsista jostain syystä, kansallinen haitta muuttuukin omassa mielessä hyväksi ja kannatettavaksi asiaksi. Kyseessä on eräänlainen poliittinen lyhytnäköisyys ja selkärangattomuus."
Edelleenkin tyhjää moralisointia ja perustelemattomia haukkumasanoja. "Selkärangattomuus"-termin käyttö on tässä aivan käsittämätöntä, koska selkärangattomuus tarkoittaa yleisiin mielipiteisiin ja enemmistöön mukautumista. Jos ihminen kannattaa omasta elämänkokemuksestaan käsin jotain epäsuosittua tavoitetta, jonka hän tietää kokemuksesta oikeaksi (ruotsin opiskelu), se on päin vastoin suurta selkärankaisuutta. Ja juurihan meille on intetty, miten epäsuosittua ruotsi on.
"10.Väite:Ruotsi on Suomen toinen kansalliskieli. Ruotsin kieli on osa suomalaista identiteettiä."
Näinhän on. Ruotsiksi on kirjoitettu suuri osa kansalliskirjallisuutta, ja ruotsi on perustuslain mukaan toinen kansalliskieli.
"Vastaväite: Ruotsi on suomenruotsalaisten kansalliskieli."
Ja suomenruotsalaiset ovat osa yhteistä kansaa.