Dancarino R

   
kuvien © Anne Leminen

Perustiedot
nimi: Dancarino R, "Rino"
rotu: suomalainen puoliverinen
syntymäaika: 2.3.2003 (n. 22-vuotias, VHKR)
sukupuoli: ori
väri: musta, piirto, sukat joka jalassa
säkäkorkeus: 162 cm
kasvattaja: Rowan (?)
omistaja: ajka / Latoy Park
koulutus: va A / 140 cm

- eläkkeellä
- 21 estesijoitusta, 34 koulusijoitusta, 7 kenttäsijoitusta, 5 valjakkosijoitusta
- 1 x JS
- kisakalenteri

Perusluonteeltaan Rino on oikein mukava herrasmiesori, ei mitenkään raisu tai hankala. Päivänä, jolloin Rino saapui meille, se asteli ylväästi trailerista ulos ja päästi suuret hirnunnat ulos itsestään. Nuorena herra olikin hieman kuuma tapaus, mutta nykypäivinä poika käyttäytyy kaikissa tilanteissa arvonsa ja kunniansa tuntien, kaiken maailman hyppelyt ovat jääneet jo kultaiseen nuoruuteen ja Rino nauttiikin nykyhetkestä suurin sydämmin. Sukunsa puolesta Rino on valio-ori ja pereyttää jälkeläisillensä sitä samaa charmia ja selväpäisyyttä, mitä siltä itseltäänkin löytyy. Herran kanssa on koettu ilot ja surut, ja kaikki siltä väliltä. Silti Rinosta paljastuu joka päivä uusia miellyttäviä puolia, eikä sen kanssa tule varmasti olemaan tylsää. Tässä on hevonen, jonka persoonaa ei voi sanoin kuvata, siihen täytyy itse saada tutustua.

Hoitaessa Rino on superkiltti. Sen korvat voi vaikka sitoa ja sen mahan alta kontata, eikä herra välitä yhtään. Karsinassa sitä ei tarvitsisi edes sitoa kiinni, koska tämän kaviokkaan päähän ei edes juolahtaisi seinään litistely, potkiminen saatikka pureminen. Rino on kylläkin oivaltanut liikkumisen karsinassa, ja saat varmasti sen hoidettua paremmin ja nopeammin sen ollessa kiinni. Harjatessa Rino ottaa tilanteesta kaiken irti ja haukotellen rentoutuu nauttimaan sen saamasta huomiosta. Ei ole paikkaa josta herra kutiaisi, saat harjata koko orin ilman mitään konflikteja. Pään harjauksessa Rino innostuu monesti työntämään päätänsä harjaajaa kohden. Mikäpä siinä, mutta kaikista ei varmasti ole hauskaa olla totaalisesti hevosenkarvassa suuta myöten. Kyllä poika pitää turvansa pois kainalostasi kun pari kertaa huomautat sitä siitä. Jalkojen harjauksessa Rino ei joskus tajua pitää jalkojaan alhaalla, vaan hölmöyttään nostelee niitä luulien, että on jo kavioiden puhdistuksen aika. Muuten jalat pysyvät maassa ja hännänkin saa harjata rauhassa, potkuja pelkäämättä. Jalat Rino nostaa kavion puhdistukseen mallikkaasti ja pitää ne ylhäällä tarvittavan ajan. Kuitenkin, jos jalkoja on pitelemässä kokemattomampi henkilö, herra alkaa painaa jalkojansa vastaan eikä siinä pienemmästä henkilöstä ole niitä siinä vaiheessa pitelemässä. Käytävällä Rino käyttäytyy siivosti vaikka kuopimisen halu valtaa sen monesti. Parin kieltokerran jälkeen jalat pysyvät maassa ja herra tyytyy seurailemaan tallin tapahtumia. Käytävällä peruuttaminen onnistuu joten kuten, Rinosta on kuitenkin ärsyttävää tepastella turhaan kovalla alustalla, joten sen on parasta viedä käytävälle henkilö, joka tietää mihin ja miten poika laitetaan. Rino kannattaa kuitenkin hoitaa mieluiten karsinassa, jossa se tuntee olonsa turvallisemmaksi ja kotoisemmaksi kuin käytävällä. Kun ollaan lähdössä kisoihin tai muuhun, jonka takia Rino voi aistia hoitajassaan jännitystä, se tarttuu monesti oriinkin, mutta rauhallinen puhe saa ihmeitä aikaan. Kun tuo satulan Rinon lähelle, ei voi olla huomaamatta siinä sen tuottamaa reaktiota; ori lähtee peruuttamaan sen minkä pääsee ja pää nousee pystyyn. Vähän aikaa kun siinä sille puhelee, herra rauhoittuu hieman ja pääset sen vierelle satuloimaan sen. Satulahuopa, satula, ja sitten vyö. Rino seisoo edelleenkin rauhassa kun saat vyön kiinni ja kierrät hevosen toiselle puolelle. Pari reikää lisää ja lähdet hakemaan suitsia. Suitset nähdessään Rino ei reagoi läheskään yhtä kovasti kuin satuloidessa, korkeintaan silmät tuijottavat nahkahihnaselkkoa tiukasti, ja pää laskeutuu jo valmiiksi alas. Herra onkin loppujen lopuksi mielettömän helppo suitsittava; kuolaimet se ottaa usein itse suuhunsa ja ei heiluttele päätänsä helppottaen huomattavasti remmien kiinnittämistä. Kun suitset ovat päässä, voi jatkaa satulavyön kiristystä joka onnistuu huomattavasti paljon helpommin kuin aikaisemmin.

Ratsastaessa Rino on herkkä, kuuliainen ja nopea liikkeissään. Se kuuntelee ratsastajaa todella hyvin ja tottelee pienintäkin apua. Rino taitaa kouluratsastusta kadehdittavan hyvin. Osaavan ratsastajan kanssa se näyttää kuin tanssisi hiekalla ja ratsukko olisi kuin yksi ja sama olio. Tätä taitoa ei ole suotu jokaiselle hevoselle, mutta Rino on yksi onnekkaista. Sen liikkeet ovat sulavat, kauniit ja vaivattoman näköiset. Monesti kentän laidalla seuranneet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että poika on yksi parhaimmista ratsuista, jonka he ovat koskaan nähneet. Ei sitä voi sanoin kuvata, se täytyy itse nähdä. Esteitä Rino hyppää taitavasti, kissamaisilla hypyillä. Kun oppii herran hyppytyylin ja oppii luottamaan siihen, alla on hevonen, jossa yhdistyvät nopeus, taidot ja voimakkuus. Rino selvittää niin pienet pystyt kuin korkeat okserit, yhtä nätisti ja kuuliaisesti mitä kouluratsastuksessa. Maastossa Rinon vauhti kovenee, mutta se pysyy silti todella hyvin käsissä. Vähän väliä ori säpsähtelee vähän mitäkin, mutta rennon ratsastajan kanssa se rauhoittuu nopeasti ja keskittyy nauttimaan lenkistä. Parhainta maastossa Rinon mielestä on varmasti vauhdikkaat laukkapätkät, joilloin se ottaakin ilon irti heittelemällä jopa laukkapukkeja ja hirnumalla elämäniloaan itsestään ulos. Tämän yhteistyöhaluisen hevosen selkään ilo mennä, vaikka kuinka monta kertaa.

Kengittäessä Rino käyttäytyy mallihevosen tapaisesti. Se pitää kavioitaan ylhäällä sen aikaa, kunnes kengittäjä on valmis työssään. Rino antaa myös tarvittaessa raspata hampaansa todella nätisti, ei temmo päätänsä tai vaikeuta asiaa muulla tavalla. Eläinlääkärikäyntien aikana herra ei myöskään stressaa pienistä, se antaa pistää itseensä vaikka mitä ja tutkia kaikkialta, olipa kyse nielusta tai vuohiskuopasta. Lastatessa Rino tepastelee päivästä riippuen traileriin tai kuljetusautoon joko nopeasti ja nätisti, tai sitten jummaa jo metrien päähän lastaussillasta. Kyllä se koppiin menee viimestään kun raippa tuodaan esiin, yleensä pelkkä rauhallinen juttelu saa sen jo liikkeelle.

Oli miten oli, Rinon tapaista oria saa etsimällä etsiä. Tässä on stressaamaton kaviokas sille, joka rakastaa rauhaa ja rakkautta, mutta myös persoonallisuutta, elämänhalua ja suorituskykyä!

luonteesta kiitokset Orlille!

Jälkeläiset
wpb-t. Terrwyn Ambell, e: Jump's Aldolómë, s. 3.10.2004
fwb-t. Liebenswert E, e: Liebenswürdig, s. 20.7.2004
fwb-t. HRS Fenerina, e: Fia Stare, s. 24.4.2004
fwb-t. Ronya T, e: Mansikkamäen Päivänsäde, s. 12.2.2004
fwb-t. Nectar's Ofelia, e: Mansikkamäen Päivänsäde, s. 9.11.2003
fwb-t. Nectar's Daylight, e: Mansikkamäen Päivänsäde, s. 27.10.2003
fwb-o. Nectar's Donner, e: Mansikkamäen Päivänsäde, s. 24.9.2003

Sukuselvitys
Rinon suku on isän puolelta täynnä hienoja ja osaavia hevosia. Emän puolelta suku on enemmän estepainotteista, mutta kyllä sinne sekaan koulutaitureitakin mahtuu. Rinon nyt jo edesmennyt emä oli hieno ruunikko kouluratsu Nectar's Aprikossa. Isänä on hieno K.N. Castaway.

i: K.N. Castaway	ii: K.N. Scandal (ktk II)	iii: Alfa Star T
		iie: K.N. Cilla
	ie: Chanterelle Luna	iei: VIR MVA Ch Routinier (ktk I)
		iee: Temporal Katrel
e: Nectar's Aprikossa	ei: AC Avalon	eii: Runaway Star T
		eie: Greymask´s Margot Verger
	ee: Rubinette Luna (ktk III)	eei: Excitable Luna (ktk III)
		eee: Granatiere Luna