Valkoinen länsiylämaanterrieri
West Highland White Terrier
                                         (teksti lainattu: westie 1/99)

 
ROTUESITTELY : 

 VALKOINEN LÄNSIYLÄMAAN TERRIERI
 (WEST HIGHLAND WHITE TERRIER 

Tausta ja kehittyminen:

Jo noin 300 vuotta sitten Skotlannin ylämailla oli pieniä metsästysterriereitä, joita käytettiin luolakoirina. Eversti E.D. Malcolm of Potalloch. Hänen pieni punainen terrierinsä oli ammuttu kettuna joten hän päätti ryhtyä ottamaan talteen riistasta paremmin erottuvia valkoisia, kermanvärisiä ja vaaleita pentuja jotka oli aiemmin hävitetty. Syynä hävittämiseen oli ollut se että niiden ei arveltu olevan yhtä kovia luolakoiria eikä niin elinvoimaisia kuin tummemmat yksilöt saati erottuvan lumipeitteisiltä vuorilta yhtä hyvin. Westien valkoisen värin arvellaan olevan peräisin Espanjan laivaston valkoisista rottakoirista.

Ensimmäisestä koiranäyttelystä 1859 lähtien olivat alkukantaiset Skotlannista olevat terrierit yhteisnimellä Scotch tai scottish terrier. Edinburghissa 26-28.10.1904  oli Westiellä ensimmäisen kerran omat luokkansa. Ensimmäiset West highland white terrier :it rekisteröitiin puolestaan vuonna 1907. Cairnterrierit rekisteröitiin kolme vuotta myöhemmin vuonna 1910. Vuoteen 1925 asti sekoitettiin kumpaakin rotu. Valkoiset rekisteröitiin Westieinä ja muun väriset cairnterriereinä. Vanhoissa Cairn-sukutauluissa näkyvät valkoiset yksilöt eli westiet merkillä w tai whw. 
Nykyinen käyttötarkoitus on lähinnä lenkkikaveriksi sekä iloinen ja ystävällinen koira kotona. Metsästykseen ei Westietä enää käytetä vaikkakin joillakin on alkuperäistä vaistoa tallella . 


ROTUMÄÄRITELMÄ
( hyväksytty: FCI 24.7.1987, käännös SKL-FKK 12.11.1996)

 
OMINAISPIIRTEET/LUONNE: Pieni, eloisa, leikkisä, peloton, hyvin itsevarma. Ulkonäkö veikeä. 

Valpas,iloinen,rohkea;itsevarma mutta ystävällinen.

YLEISVAIKUTELMA: kylkiluut pitkät, selkä suora, raajat voimakkaat ja  lihaksikkaat. Hyvin toimelias. 

PÄÄ: Kallo heikosti holvimainen ja tunnusteltaessa havaitaan heikko otsauurre. Kallo kapenee hyvin loivasti korvista silmiin päin. Etäisyys takaraivosta silmiin hiukan suurempi kuin kuono-osan pituus. Koira kantaa päätään suorassa tai sitä pienemmässä kulmassa kaulaan nähden, ei koskaan eteenpäin työntäen. Kuono kapenee vähitellen silmistä kuonon kärkeen päin. Pään karvoitus runsasta. Selvä otsapenger muodostuu silmiä lievästi varjostavista kulmakaarista. Silmien välissä heikko uurre. Kuono-osa ei saa olla kovera eikä laskeva, kuonon tyvi täyteläinen. Leuat vahvat ja leukaluut tasasuhtaiset. Kirsu musta ja verraten suuri, jatkaa sulavasti kuonon linjaa. Kirsu ei esiinpistävä.

PURENTA: Hampaat koiran kokoon nähden suhteellisen suuret. Purenta normaali saksipurenta eli alaleuan etuhampaat koskettavat kevyesti yläleuan etuhampaiden takapintaa. 

SILMÄT: Silmät ovat kaukana toisistaan, eivät ulkonevat, mahdollisimman tummat,verraten syvällä. Ilme terävä ja älykäs, niin että katse voimakkaitten kulmakarvojen  alta on läpitunkeva.

KORVAT: korvat ovat pienet ja pystyt, jäykät ja teräväkärkiset, eivät liian lähellä eivätkä liian kaukana toisistaaan. Karva lyhyttä. pehmeää ja samettista, sitä ei kuulu leikata. Korvan yläosa hapsuton.

RUNKO: Tiivis. Selkä vaakasuora, lanne leveä ja voimakas. Rintakehä syvä, kylkiluut yläosastaan hyvin kaarevat, joten kyljet näyttävät litteiltä.

KÄPÄLÄT: Etukäpälät takakäpäliä suuremmat, pyöreät, voimakkaat ja suhtessa       koiran kokoon. Kynnet ja päkiät mieluiten mustat.

HÄNTÄ: Häntä noin 13-16 cm pitkä ja karkea karvainen, ei hapsuinen. Koira kantaa sitä iloisesti pystyssä, mutta se ei saa kaartua selän ylle eikä maata selällä. Typistys kielletty.

TURKKI: Karvapeite kaksinkertainen. Peitinkarva karkeaa ja suoraa noin 
5 cm pitkää. Pohjavilla lyhyttä,pehmeää ja ihonmyötäistä. Avoin turkki virheellinen. 

VÄRI - VALKOINEN.  KOKO- SÄKÄKORKEUS N. 28 CM.
 

                                   WESTIEKERHO RY:N KOTISIVULLE


Takaisin