PIVANES CHOVIOHOYA kuollut 13.1.2007

NIMI: Pivanes Choviohoya
KUTSUMANIMI: Iines
ROTU: Gotlannin Russ
VÄRI: ruunikko
SUKUPUOLI: tamma
SÄKÄKORKEUS: 121 cm
SYNTYMÄAIKA: 19.05.2004
IKÄ: 8 vuotta (1/05)
OMISTAJA: Sallis L.
KOTITALLI: Stuteri Babar
KOULUTUS: ko Helppo B | re 60 cm| me 50 cm
KILPAILLAAN: ko Helppo B | re 60 cm| me 60 cm


Chua Coco
Chambre
Celines Banque
Beaucoup
Chua Branche
Boulet
Chua Avant

Pivanes Freya
Faculté
Facilite
La Terminus
Pivanes Que
Qantante
Pivanes Hoya

Historiaa ja sukuselvitystä:

Iines saapui Ruotsista 20.10.2004 seuranaan russori Pivanes Isbjörn. Iines ja Karhu saapuivat samalta kasvattajalta, mutta ovat täysin eri suvuista. Iineksen vanhemmat eivät ole kovin kuuluisia, isä on kylläkin menestynyt hyvin kilpailuissa, mutta jälkeläisiä orilla ei Iineksen lisäksi montaa ole. Emä taas ei ole koskaan kilpailuissa kiertänyt, vaan toimii menestyksekkäästi tuntiponina. Iines onkin perinyt kiltin ja ihmisrakkaan luonteensa emältään, sillä isä on aikamoinen sähläri. :) Iines ei ollut edes aluksi tulossa Suomeen, vaan meidän oli tarkoitus tuoda Karhun kanssa Iineksen täyssisko, mutta tamma oli loukannut jalkansa suht vakavasti, joten meille tarjottiin hieman nuorempaa, samasta suvusta olevaa tammaa, jonka me sitten koeratsastuksen jälkeen otimme mukaamme. Iines oli saapuessaan tiineenä Karhusta, ja varsa syntyi melko pian maahan saapumisen jälkeen.

Hoitaessa:
Harjaamisen ja muiden hoitotoimien aikana Iines seisoo rauhassa paikoillaan, saattaa ottaa jopa torkut, jos toimenpide kestää neidin mielestä tavattoman kauan. Iines on kuitenkin pitkienkin hoitotoimenpiteiden ajan rauhassa, vaikka muut hevoset alkaisivatkin steppailemaan hermostuneina - Iines ei pienistä hötkyile. Tamma antaa harjata melkein kaikista paikoista miten vain, mutta pään kanssa neiti on tarkka, jos harja on liian kova tai harjaajan otteet liian vahvat, kääntää Iines päänsä pois, eikä anna päähän koskettavan. Iineksen harjoista löytyykin erittäin pehmeä pääharja, josta Iineskin on näyttänyt pitävän. Satulavyötä kiristettäessä Iines luimii hieman ja saattaa näykkiä ilmaa. Sopivan lämpöiset kuolaimet Iines ottaa mielellään suuhun, mutta jos kuolaimet ovat hiemankin jäiset, yrittää tamma pitää suunsa kiinni viimeiseen asti.