Kuvia toiselta leikkausreissulta
(Glenn)
takaisin etusivulle
Minut katetroitiin sunnuntaina 23.3.02 päivystyksenä ja sain ajan Glenniin jo tiistaille.  Sydämeni on levähtänyt liiasta kuormasta.
Saan teholla vajaatoimintaan tukilääkkeitä suoraan suoneen..
.
Lääkket auttoivat, pääsin neloselle, mutta olin aika itkuinen.Vaunuissa rauhoituin..
Sisko leikkii nelosen leikkihuoneessa
Äipän sylissä
Sitterissä välillä. Olen huoneessa 6. Kaliki-ripuli vaivaa ja koko osasto on eristetty.
Saan hepariinipistoksia (klexane) aamuin illoin. Se on veren hyytymistä estävää lääkettä.
Ripuli ei hellitä ja minut siirrettiin infektio-osasto k2.lle. Ekg-lätkät ovat kokoajan.
Sisko antaa lisähappea. Pian sain taas happiviikset nenälleni. Sydämeni pumppaa jähmeähkösti  ja tästä seuraavalla viikolla itken niin kovasti....kertovat suolistoni kärsivän hapenpuuttesta.
"Kyllä teillä on uskomaton taistelija", sanoi leikkauksessani ollut Leena-lääkäri äidille ja isälle, kun minua teholle tulivat katsomaan. Ja niinhän minä olenkin!
Rintalastan sulku 22.4.02. Meinaa ottaa koville ja illalla alkavat ravistelut, mutta niin vaan sinnittelen.
21.4.02 toinen  päivä leikkauksesta. Olen hengityskoneessa, joka on ostettu City-marketin"pieni sydän"-kampanjavaroilla. Lääkkeitä riittää vielä ihan "torniksi" asti.
23.4.02 4:s päivä leikkauksesta. Epilepsia-lääkitys nukuttaa. Kouristuksia ei enää ole ollut. Sairaalareissuni alkoi tasan kuukausi sitten.
24.4.02 5:s päivä leikkauksesta ja nukuttaa vaan niin kovasti, en ole vieläkään herännyt kunnolla.
Äiti, äiti!!! Nyt heräsin ja koitan katsella sinua!!! Äiti minä taistelen!!!
(tämän kuvan jälkeen vaivuin sellaiseen tilaan, etten reagoinut valoonkaan. Seuraavana aamuna olin jo taas "tässä maailmassa")
25.4.02 6:s pv leikkauksesta. Hengittelen jo ihan itse. Elämä voitti!!
Kirurgini Sairasen Heikki ja Elisabet-hoitaja