2 x JS 
Perustiedot
Nimi: Tuiskauksen Joulun-Ihme Kutsumanimi: Ihme Rotu: suomenhevonen Rek.nro.: SHRt-491 Väri: tummanrautias S.p.: tamma Synt.: 10.1.-03 Säkä: 159cm Koulutus: Re:110cm Me:105cm Ko:HeA Ih:120cm Painotus: esteet ja kenttä Hoitaja: - Kasvattaja: Tuiskaus ex.omistaja: Sanna N. Omistaja: Koivumetsän Kartano Kisakalenteri Hoitopäivis ©Kylmänkukka Olen oikein pirteä tamma. Hoidettaessa olen oikea enkeli. Miksi kukaan tekisi kiltille hellivälle hoitajalle mitään pahaa, pahanteostahan saa rangaistuksen? Voihan sitä tietysti välillä vähän jekkuilla, jos hoitajan tekemä asia ei aina ole niin ihanaa. Harjaamista minä rakastan, satuloimista en niinkään. Pahalla päällä ollessani saatan esitellä hampaitani satulavyötä kiristävälle henkilölle, mutta en aio koskaan tehdä kenellekään mitään. Kuolaimet ovat ihania, hotkaisen ne suuhuni kerralla. Laitathan kuitenkin niskahihnan nopeasti korvieni taakse, en nimittäin pidä siitä että korviani taitellaan ja vedetään hihnaa niskaan. Minä olen ehkä outo, koska en ole kauhean kova ahmatti. Syön vain sen mikä tarjotaan ja kesäisin laitumella napsin vähän ruohoa. Ratsastettaessa maastossa saatan vähän riehua, onhan luonnossa käveleminen hevoselle mieleistä puuhaa. Ratsastajan apujen kuunteleminen saattaa joskus unohtua, sillä ilman nuuhkiminen ja rauhassa tallustelu on paljon mukavampaa. Eihän minussa olisi mitään haastetta jos en välillä vähän kenkkuilisi. Kentällä minulla harjoitellessa tai muuten vain ratsastellessa olen todella mukava. Saattaa ehkä kuulostaa itsensä kehumiselta, mutta niin se vain on. Tottelen pohkeita hyvin, mutta annathan minulle sokeripalan ennen ratsastusta, niin suuni ei ole nin kova. Kouluratsastusharjoitukset sujuvat yleensä mutkitta, mutta pahalle päälle sattuessani en oikein tahdo taipua kaikenlaisiin kiemuroihin. Esteet menevät aina - pahallakin päällä - hyvin, toisin kuin kisoissa. Vaikken kunnolla hyppääkään yli metrin esteitä, on minut näköjään koulutettu menemään ratana 110cm esteitä, kauheaa rääkkäystä! Kilpailuissa käyttäidyn rennosti. Kuljetusvaunussa seisoskelen rauhassa, kuunnelleen kuitenkin koko ajan erilaisia ääniä. Vaunuun meneminenkin on helppoa, joskus vain en haluaisi mennä sinne, koska siellä inhottavan ankeaa. Kun olen kilpailualueella, annan kaikkien tulla ihailemaan komeaa rakennettani, mutta itse kilpailussa minua inhottaa, kun kaikki katsovat juuri minua. Miksi eivät katselisi vain toisiansa, mitäs jännittävää siinä on että minä hyppään pari pientä vaivalloista estettä?
Arvostelut Hieman varsamainen rakenne. Kaunis väritys. Rotuleima hyvä, tammaleima hyvä. Jalat suorat, mutta lihaksia voisi olla hieman enemmän. Korvat rodulle tyypilliset. Kaula liittynyt muuhun runkoon hyvin. Häntä myöskin kiinnittynyt hyvin. Kaviot näyttävät kestäviltä ja pyöreiltä, hyvä. Säkä korkea, selkä suht pitkä. Tamma näyttää kuvassa takakorkealta. Notkoselkäisyydestä ei kuitenkaan jälkeäkään. Arvostelija: Twisteri VIR MVA Ch. Ruiskukan Velhon Uni astuu Ihmeen 1.2.'04 o. 3.1.'04 ST Ihmeen Hymy-Poika i: F.S. Alppitunturi t. 9.11.'03 Untuvaisen Tuuletar i: Keijukaaren Hattupäinen Herra o. 31.8.'03 Untuvaisen Harhakuva i: VIR MVA Ch FNS Huijaus (ktk III) t. 29.3.'03 Ihmeiden Ihme i: Metsäkulman Komeetta TEKIJÄNOIKEUDET ulkoasu & otsikot: Suvi T. kuvat: Kylmänkukka tekstit: Kisakeskus Untuvainen |