Oskun päiväkirja

29.7.2008
Oskun on ollutkin koko heinäkuun vähän kevyemmällä. Ystäväni on ratsastanut ponilla kolme kertaa viikossa, joten kunto on pysynyt yllä. Nyt kuitenki pääsen pitkästä aikaan ratsastamaan kultapojullani. Pitää tässä vielä mainita, että Oskun esikoinen on syntynyt 25.6.2008. Orihan siitä tuli ja nimikin on todella mainio: Hämypuron Asteriksi. Atte pääsee luokseni piakkoin ja aloittaa koulutuksen. Tänään kuitenkin tulin tallille ihan aamusta, jotta ehtisin ratsastaa kunnolla ennen hellettä. Otin vaatteideni alle bikinit, jotta voimme pulahtaa järveen rankan lenkin jälkeen. Harjasin huolella hiekassa piehtaroinutta oriani samalla kun se söi laitumella. Osku on tottunut tällaiseen, joten se ei lähtenyt karkuun. Oli Oskulla riimu päässä ja naru oli kaulalla. Osku huitoi hännällään ötököitä ja samalla läiskäisi minua naamaan, se sattui. Huolellisen harjauksen jälkeen putsasin kaviot ja lähdin taluttamaan oria talliin. Tallissa laitoin suojat ja heitin varusteet päälle. Ruiskutin vielä ötökkämyrkkyä hevoseeni. Sitten vain matkaan. Pihassa hyppäsin kyytiin ja lähdimme kävelemään lyhyttä metsälenkkiä. Lenkin jälkeen saavuimme kentälle, jossa aloitimme heti työskentelyn. Ori pisti alkuun vähän vastaan, koska oli pitkään kulkenut vain maastossa. Pian kuitenkin poni meni syvään muotoon ja alkoi kuunnella tarkkaan apujani. Sitten oli aika siirtyä raviin. Teimme paljon voltteja ja vaihdeltiin suuntaan. Osku tepsutti keskittyneen näköisenä pehmeällä kentällä samalla kun mietin mitä voisimme tehdä. Osku alkoi tuntua vähän laiskalta, joten menimme lävistäjälle lisättyä ravia. Sitten vähän kokosin ja pitkällä sivulla lisäsin. Poni alkoi heti liikkumaan paremmin ja toi takajalat hyvin alleen. Teimme taas voltteja ja muita kääntymisiä. Välillä tein muutaman avotaivutuksen, josta siirryimme sulkuihin. Poni oli oikein mahtava. Annoin sen kävellä hetken ja samalla kiristin vyötä. Viiden minuutin kävelyn jälkeen aloimme tehdä taas hommia. Teimme alkuun käynnissä takaosankäännöksiä. Ne meni hyvin, joten aloimme ravaamaan. Menimme temmonvaihteluita ja menimme paljon ympyröitä. Poni alkoi tuntumaan jo todella notkealta, joten tämä ympyrällä pyöriminen saa riittää. Nostin oikean laukan. Laukkasimme alkuun pari kierrosta, jotta saisin siitä tarpeeksi jäntevää. Nyt se oli lähinnä sellaista, että poni tahtoi lähteä alta karkuun, mutta silti nosteli jalkojaan laiskasti. Ilmeisesti poni ei ole mennyt laukkatyöskentelyjä pitkään aikaan. Pian sain palautettua muodon oikeaksi ja ponikin alkoi pyörittämään sitä laukkaa myös ylöspäin eikä pelkästään eteen. Laukkasimme vielä muutaman kierroksen ja sitten menimme lävistäjälle. Kulmassa vaihdoimme laukan "ilmassa". Näin poni jatkaisi kunnon laukkaa myös vasemmassa kierroksessa. Menimme vielä muutaman kierroksen ja sitten siirryimme raviin. Ravasimme pienen pätkän kentällä ja sitten ravasimme tallin pihaan. Laskeuduin nopeasti selästä ja riisuin ponilta satulan ja suojat. Sitten heitin omat vaatteeni pois ja nousin selkään bikineissä. Eräs tallityttö vei tavarani talliin. Sitten lähdimme rantaan. Vedessä poni piti tavanomaisen esityksensä ja muutama rannalla loikoillut tallityttö nauroi ponini hölmölle tavalle. Kävimme lopuksi vähän uimassa ja sitten palasimme talliin. Vein Oskun suoraan laitumelle, jotta se kuivaisi nopeammin. Poni ampaisi heti hurjaan pukki laukkaa kun pääsi irti ja kaahotti hirnuen varjoisaan kulmaan, jossa muut kaverit aidan toisella puolella oli. Tallissa laitoin tavarat järjestykseen ja tein ruuat. Sitten lähdin katsomaan Attea.
6.6.2008
Tänään teemme ihanan hellepäivän kunniaksi pitkän maastolenkin. Tarkoitus olisi nyt ekaa kertaa lähteä ihan yksin köpöttelemään pitempi lenkki kuin aiemmin. Yleensähän olemme kiertäneet pienen metsälenkin ilman kaveria, joten on jo aikakin tehdä pitempi lenkki. Menimme ensin pehmeälle metsätielle, jossa vähän ravailimme karkoittaaksemme ötökät. Kuitenkin villi kakara tarjosi koko ajan laukkaa. Pian metsätie loppui ja oli aika ylittää autotie. Oskuhan on jo pienestä pitäen ollut autojen ystävä, joten isotkaan rekat eivät pelästyttäneet. Kohta pääsimme pelolle, jonka reunaa pitkin ravasimme oikein reippaassa tahdissa. Reippaan ravin jälkeen oli taas aika siirtyä käyntiin, jotta pääsisimme pienen ojan yli toiselle pellolle. Toiselta pellolta lähtikin metsään uusi tie, joka oli ihanan pehmeä ja viileä paahtavan kuumien peltojen jälkeen. Oli selvästi aika laukata. Annoin herkälle ponilleni laukkapohkeet, joka ampaisi heti matkaan. Alkuun sain pidätellä reipasta Oskua, mutta pian annoin kakaralle ohjaa ja se kiisi. Vastaan tuli yllättäen pieni, kaatunut puu. Hidastin Oskua, mutta silti kannustin sitä esteen yli. Korvat hörössä tenava hyppäsi ensimmäisen maastoesteensä. Pian siirryimme raviin. Ravasimme pehmeän tien loppuun, joka johti autotielle. Silloin siirryimme käyntiin, ylitimme tien ja jatkoimme ravia pellon reunaa pitkin. Auringossa hiestä kiiltävä Osku pärski tyytyväisenä tepsutellessaan peltoa pitkin. Pian siirryimme käyntiin, sillä laitumet alkoivat jo näkyä, joten on aika kävellä. Kohta olimmekin tallin pihassa. Riisuin Oskun satulan ja suojat. Pyysin yhtä tallityttöä viemään kamat Oskun karsinan eteen. Sitten talutin Oskun kivelle ja nousin selkään. Tiputin kenkäni kiven päälle, sillä nyt menisimme uimaan. Matka järvelle sujui oikein nopeasti, sillä Osku steppasi koko matkan. Ori taisi tietää pääsevänsä uimaan. Rantatielle kääntyessämme Osku alkoi tarjota laukkaa, eikä mitään ihan tavallista laukkaa. Ensin Osku keuli ja sitten teki siitä laukka-askeleen, sitten taas keuli jne. Ei Osku tietenkään oikein kunnolla pystyyn noussut, ihan vähän vain. Komenteluista ja pidätteistä huolimatta ori jatkoi omaa laukkaansa. Pian kuitenkin sain orin kuriin ja matka jatkui steppaamisella. Eräs vanha pariskunta käveli rantatietä pitkin ja kauhisteli hevoseni käyttäytymistä: "Silloin kun minä olin nuori, hevoset olivat isoja ja kovassa käytössä. Niiden mielessä ei käynyt kertaakaan tehdä tuollaista.." Mummo jatkoi selittelyä kun pysähdyin heidän viereen. Osku tosin teutaroi koko ajan. Sanoin mummolle: "Nämä nykyajan hevoset ovat vähän kuumempia ja villimpiä, joten ne tahtoo aina vähän hyppiä. Tämä Osku on vasta ihan nuori, eikä tiedä vielä kunnolla miten pitää käyttäytyä. Koulutus on katsos kesken." Mummo oli jo aloittamassa uutta tarinaansa nuoruudestaan, mutta hänen miehensä sanoi: "Tyttö on oikeassa, kyllä meidänkin aikaan nuoret orit teutaroi, jopa pahemmin kuin tämä. Sinä et vain sattunut näkemään koulutusvaiheessa olevia oreja. Ja tuo tuossa on todella hieno yksilö." Vanhuksen sanat saivat hymyn huulilleni. Taputin Oskua ja jatkoimme matkaa. Rannassa Osku hyppelehti sen minkä kerkesi. Oli siinä työtä pysyä kyydissä. Pian sain Oskun vietyä syvälle ja se alkoi uimaan. Pienen lenkin jälkeen jäimme matalikolle vähän riehumaan ja pian jatkoimme ravissa tallille. Tietysti reilusti ennen tallia kävelimme. Hoidin Oskun huolella pois.
22.5.2008
Tänään taas harjoiteltiin kaikenlaista.. Selässä on käyty jo mooooonta kertaa ja se onkin onnistunut todella hyvin. Ihan kunnolla päästiin ratsastamaan tänään. Mentiin kentällä kaikissa askellajeissa, jotka ovatkin todella loistavat. Oikein reippaat ja jäntevät. Kyllä tästä kakarasta tulee vielä tähti. Niin taitavasti toimii ratsastajan kanssa, vaikka ei ole niin paljoa toiminut työssään. Rohkeasti vaan yrittää vaikka ei kunnolla osaakkaan. Ekoihin kisoihin on jo ilmoittauduttu. Katsotaan miten ne menee. Mutta niin viisaana kakarana uskon Oskun toimivan hyvin. Ja onhan se ennenkin käynyt kisoissa vaan fiilistelemässä. Siellähän Osku käyttäytyi niin ylpeästi kuin vain ikinä kakara voi.. Ilmeisesti nauttii huomiosta.
12.5.2008
Oskulla oli tänään ensimmäinen opetuspäivä ratsuksi. Satula istuskeli selässä ihan vähän aikaa ja Osku ei välittänyt lainkaan. Vyötä emme tosin vielä laittaneet kiinni. Huomenna kokeilemme satulaa uudestaan selkään ja sitten myöhemmin teemme pientä painetta satulavyön kohdalle. Katsotaan miten kakaran kanssa se sujuu. Muuten Osku pääsi maneesiin irti. Joku juoksi ehkä niin lujaa kuin vain pienistä jaloistaan pääsi. Muutaman puominkin yli hyppäsi. Hauskan näköinen kaveri oli. Käytiin vielä järvessä riehumassa. Vähän alko loppuun väsähtää kakara. Osku meinaan käveli matkan tallille ihan mun kyljessä kiinni ja väsyneen näköisesti. Huomenna saa pitää liikutuksesta vapaata. Tänään aamulla Osku kokeili suitsia. Tosin niitä onkin jo kokeiltu useamman kerran. On se vaan niin hieno kakara. Osku totutteli myös vihreeseen.