¤ Hoitaessa Retun kanssa saa koko ajan varoa varpaitaan. Hevonen pyörii ja riehuu minkä ehtii, sillä eihän sitä nyt kukaan ehdi koko maailmaa tutkia, jos hoitoon menee joka päivä niin paljon aikaa. Maha on aina ollut Retulla erityisen arka paikka, ja jos joku tuntematon sitä herran masua yrittää sorkkia, nousee siitä sellainen hulabaloo että...
¤ Ratsastaessa Retu kuumenee todella herkästi, eikä anna tippaakaan periksi selässä roikkuvan "perunasäkin" yrityksille. Kun kuitenkin kaikki turhat höyryt saadaan poltettua pois, menee Retu ihan jo ihan nätisti muutamat kiemurat (luultavasti ruunauksen ansiosta), kunnes päättää että kenttää ympäröivä aita on paljon mielenkiintoisempi kuin ympyrä jolta ei pääse yhtään mihinkään. Alumperin Retusta piti tosiaan tulla kouluratsu, mihin poika liikkeidensä puolesta sopisikin täydellisesti, mutta esteille olisi hepoisen veri viemässä. Nyt siis ei voida kuin odottaa ja antaa virran viedä, jotta näkisimme mitä olisi mahdollisuus oikein lähteä yrittämään. Vai onko sitä mahdollisuutta yrittää yhtään mitään.
¤ Kisoissa -ei ole vielä näyttöä-
¤ Kuljetuksessa ollaankin sitten kaikki helisemässä, sillä jostain syystä Retu inhoaa kuljetusta yli kaiken. Kerran oli käydä etujaloille köpelösti kun vielä silloinen ori keksi säikähtää edessä olevaa heinäverkkoa, siitä lie juontunut.
¤ Taluttaessa saa koko ajan varoa varpaitaan ja äkkinäisiä nykäyksiä riimunnarun toisesta päästä. Retukun on yhä niiden kauniiden tammaneitojen perään ;).

¤ Ylös ¤